lauantai 18. marraskuuta 2017
Siivous jatkuu
Jatkoin uuden elämänvaiheen eli kahden aikuisen kodin siivousta omista kaapeistani. Löysin kasan lapsuusmuistoja ja KonMaritus sai odottaa. Tämän hurmaavan pariskunnan suut osuvat yhteen, kun sisällä olevat magneetit kohtaavat.
Ensimmäinen koululaukkuni on tallessa. Silloin ei ollut reppuja juuri kenelläkään, joillain pojilla sellaisia armeijan vihreitä. Muutama Koululainen-lehti on säästynyt 1970-luvulta, vaikka luulin, että ne olivat heitetty pois.
Hienon neidin hieno laukku. Laukun materiaali oli sen ajan viimeistä huutoa. Luokkakaverilla oli samasta materiaalista housut. Se on ainoa kerta, kun olen ollut kateellinen jonkun keinonahkahousuista. Kaverilta saadut helmet kaulaan ja menoksi. Pikku rasiasta ehkä lisää koruja tilaisuuden luonne huomioiden.
Onko ihmisen ihan pakko säästää kaikki? Saiko näitä kortteja purukumipakkauksista vai mistä? Kuka muistaa tv-sarjan kuuden miljoonan dollarin mies? Ei kukaan? Entäs nuo pelit oikealla? Yhtä kysymysmerkkiä koko rojukasa.
Kiiltokuvia kolmessa vihossa muistoineen ja läjä irtokiiltokuvia. Ihania muistoja ja kirjoituksia tärkeiltä ihmisiltä. Hieman liikuttuneessa mielentilassa pakkasin siististi kaikki tavarat samaan paikkaan. Samalla omatunto kolkuttaa, kun yhtään tavaraa ei joutanut pois.
Lupaan yrittää huomenna paremmin, kun vuorossa ovat mieheni kaapit. Siellä on varmaan enemmän poisheitettävää, mutta varmaan vaan minun mielestäni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pääsit muistojen matkalle! Ihania tavaroita löysit. Ja muuten...muistan Kuuden miljoonan dollarin miehen hyvin!
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua!
No onneksi muistit kyseisen ohjelman, etten ole yksin muistojeni kanssa. Ihanaa viikonloppua myös sinulle!
PoistaOnpa sulla ihanat aarteet siellä.Minä keräsin lapsena myös kiiltokuvia,mutta ne eivät ole säilyneet muuttojen jälkeen tallessa.Tuo punainen laukkuhan sopisi vaikka kenen pikkuisen leikkiin.
VastaaPoistaPunainen laukku voi olla vielä tarpeellinen, jos tulee joku pikkuneiti kylään.
PoistaIhanaa, että sinulla on tallessa tuollaisia! Kiiltokuvavihkokin tuo ihan mieleen omani. Se onneksi, tai itseasiassa kaksikin, minullakin on tallessa. Mutta ollapa se ensimmäinen koululaukku ja penaalikin... Monet muutotkin verottavat aina säilytettävästä jotakin:(
VastaaPoistaMuutoissa katoaa tai tulee laitettua pois tavaroita, mutta onhan se niin, ettei kaikkea voi säästää. Muistot säilyvät mielessä.
PoistaSinul on oikein aarteita! Eihän niitä raaski hävittää. Pitäis löytää joku keräilijä, joka oikeesti osais antaa niille arvoa, niin sitte. Runovihkoa ei tietenkään... :) Mul oli tollanen punavalkonen peli erivärisenä. Keinonahkahousuja ei oo ollu. ;)
VastaaPoistaIte oon tyytyväinen, kun saan tavaroita selviessäni pois ees pari asiaa. En ikinä pystyis kaikkea siivoamaan pois.
Sama juttu minulla, ikinä en voisi heittää kaikkia muistoja pois. Aina niille joku paikka löytyy.
PoistaEi niitä ihan kaikkia henno heittää menemään :). Noita kortteja on meillä vieläkin ja lapsenlapset leikkivät niillä, legot ovat 70-luvulta muutamalla uudella paketilla päivitettynä, saunassa kunniapaikalla on koulussa kaiverrettu tumma mörkö....
VastaaPoistaPienempään asuntoon muuttaessa pakkasimme kyllä vihkot ja piirustukset ja veimme ne omistajille jatkotoimia varten...
Hienoa viikonloppua.
Minäkin olen tyrkyttänyt lasten leluja heidän koteihinsa, mutta heikolla menestyksellä.
PoistaIHanaa kun osa omista lapsuusmuistoista on tallella. Itsekin vasta siivoilin kaappejani ja sieltä eteen tuli kiiltokuvavihkoni, en todellakaan raskinut sitä heittää pois.
VastaaPoistaKiiltokuvavihot ovat hyvin tärkeitä. Ihmiset ovat valinneet sivun ja miettineet, mitä minulle kirjoittaisivat.
PoistaIik! Ihana nostalgista! Minä muistan vielä Kuuden miljoonan dollarin miehen! Sitä sarjaa tuli ahkerasti seurattua samoin kuin Näkymätöntä miestä. Lapsuuskodissani oli ihan samanlaiset "aivojumppakehikot" eli nuo siirreltävät numero- ja kuvalaatat. Kiiltokuva- ja muitokirja löytyy minultakin vintistä, jonne on myös pakattu muitakin muistoja, joita ei henno heittää pois.
VastaaPoistaAi niin, näkymätön mies. Sellainenkin ohjelma tuli joskus, voi sentään, oli siinäkin ohjelman aihe 😀
PoistaSiis voi mitä aarteita <3 Tuo nukkepari on jotenkin ihan mielettömän hellyyttävä <3
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Nuket ovat ihanat, vaikka ovatkin muovia.
PoistaPunainen laukku näyttää kovin tutulta. Minulla oli samanlainen valkoisena. Muutkin esineesi nostavat muistoja pintaan. Minulla on vanhoja tavaroita tallessa äärimmäisen vähän. Olen muuttanut niin monta kertaa, että aina on tullut karsittua kovalla kädellä. Tavaralla ei ole sielua, mutta ehkä silti voisi jotain muistoja säilyttää.
VastaaPoistaMinun pitäisi noudattaa enemmän tuota neuvoa, että tavaralla ei ole sielua.
PoistaIhania muistoja!
VastaaPoistaKiitos! Muistojen parissa oli mukava viettää pieni hetki.
PoistaIhania muistoja. Yhteen väliin muutettiin aika usein, silloin tavaratkin karsiutuivat melko tarkkaan. Lapsuudesta minullakin tallella kiiltokuvavihko ja jotain muuta pientä. Miljoonana dollarin miehen muistan minäkin :)
VastaaPoistaMuutoissa menee aina tavaraa pois ja ihan hyvä niin.
PoistaIhania muistoja. Mukavaa viikonloppua:)
VastaaPoistaKiitos Ritva! Mukavaa viikonloppua myös sinulle!
PoistaVoi älä ihmeessä heitäkkään pois:) Ihania muistoja, tuollaisia aarteita ei ole kellään!! Mukavaa viikonloppua♥
VastaaPoistaKiitos Päde! Kaikki on edelleen tallessa. Mukavaa viikonloppua myös sinulle!
PoistaTavaroiden säästämisessä ainoa hankaluus on niiden tarvitsema tila.
VastaaPoistaNo, ei noita voi heittää. Vallankin nuo kiiltokuvavihkot ovat ihania. Minullakin on tallessa kolme. Samoin löytyy vanhoja päiväkirjoja.
VastaaPoistaTunnustan, että päiväkirjat heitin pois. Oli ne sen verran karmeaa luettavaa 😀.
PoistaVoi ei... ihania muistoja. Tuollaiset on vaan niin pakko säilyttää <3
VastaaPoistaNo näin on, vaikka kaapeissa seinät pullistuu 😀
PoistaSinulla mahtaa olla melkoiset varastotilat! Miehen kaapeissa paljon pois heitettävää... hmmm... Kaikkea ei tarvitse kertoa! Minä joskus heitän sellaisia miehen tavaroita pois, joita ei taatusti tarvitse kertomatta hänelle. Koska mitäänhän ei saisi heittää pois. Koskaan.
VastaaPoistaJust näin! Kysyn mitä tahansa, että voisiko heittää pois, niin vastaus on varma ei 😀
PoistaOi sinulla on aarteita!! 💕💕 Sydän ihan kääntyy ympäri kiiltokuvavihkojen kohdalla ja tuo punainen laukku siis miten ihana! Mukavaa alkavaa viikkoa🌹
VastaaPoistaLaukun saaminen oli jotain niin tosi ihmeellistä. Silloin ei tavaraa ollut niin paljon. Sitä osasi arvostaa enemmän kuin nykyään.
PoistaIhanat aarteet. Minä olen aina ollut heikkona kiiltokuviin. Hyvää sunnuntai iltaa.
VastaaPoistaKiiltokuvat ovat ihania. Muistan, kuinka niitä vaihdeltiin kaverien kanssa.
PoistaOi, mitä kivoja aarteita ♥
VastaaPoistaKiitos Kirsti ja mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!
PoistaIhania aarteita. Älä ihmeessä heitä pois.
VastaaPoistaHauska tuo ensimmäisen kuvan parikki.
Mukavaa uuden viikon aloitusta Ansu! :)
En enää tässä vaiheessa heitä pois, kun olen niin kauan niitä säilönyt. Mukavaa alkavaa viikkoa myös sinulle!
PoistaMuistan hyvin ensimmäisen koululaukkuni, mutta sitä ei ole säästetty.
VastaaPoistaMuistovärssyvihko kyllä on tallessa.
En tiedä miten minun laukkuni säästyi, vaikka kotona ei tarpeettomia tavaroita säilytetty.
PoistaVoi kun onkin ihania aarteita ja muistoja ♥
VastaaPoistaKiitos Ronja! Kiiltokuvavihot ovat erityisesti aarteitani.
PoistaNoin ihania aarteita, joihin kuuluu paljon muistoja lapsuudesta ei kuulukaan heittää pois. On iso ero roinalla ja aarteilla.
VastaaPoistaLapsuutta on kiva muistella, heti tulee kesä mieleen.
PoistaVoi mitä muistoja! Mulla on onneksi muutama kiiltokuvavihkon runonpätkä mielessä. Ikävä kyllä moni muu on ollut päättämässä mikä minun muistoistani menee roskiin.
VastaaPoistaMun eka koululaukku oli nahkapaloista tehty olkalaukku. Eriupea! Vaan taidan vielä tänäkin päivänä kärsiä toispuoleisesta ryhdistä koululaukkujeni takia.
Tästä tulikin mieleen, että kouluterveydenhoitaja tarkasti oppilaiden ryhdit ja monella olkalaukku oli vaikuttanut ryhtiin, niin myös minulla.
PoistaVoi kuinka ihania muistoja vuosien varrelta löysit kaapeista. Se on kyllä totta, että muiden kaappien siivous ja konmaritus on helpompaa kuin omien tavaroiden kohdalla :)
VastaaPoistaOmat tavarat ovat olevinaan niitä tärkeimpiä 😀
PoistaIhania aarteita ja muistoja!❤ Hyvää alkanutta viikkoa!
VastaaPoistaKiitos Tiiu ja hyvää viikon jatkoa sinullekin!
Poista