Viime viikonloppuna saimme tämän puuvaraston täyteen. Rakennuksen olenkin jo esitellyt aiemmin tai tarkemmin tuon oikealla olevan huussin ja vanhan pumppukaivon (ei ole oikea kaivo), joka toimii käsienpesupaikkana. Polttopuiden tekeminen on lempipuuhaani. En tiedä, mikä siinä viehättää. Mies hoitaa puiden kaatamisen ja minä raahaan ne lähemmäksi klapikonetta. Minä olen sahapukin toisessa päässä ja mies toisessa päässä sahaa puita sopiviksi pölkyiksi. Klapikoneella molemmilla on oma tehtävänsä.
Tässä tilanne alkukesästä. Toinen puoli oli täytetty klapeista jo edellisenä vuonna ja nyt oli toisen vuoro. Tyhjät puuvarastot eivät miellytä minua yhtään. Täynnä ne olla pitää! Puuta tulee mökkitontilta sen verran, kun kesämökillä kesällä ja kotona talvella tarvitaan.
Minä vedän kahvoista ja syötän puuta eteenpäin. Mies on tässä ottamassa kuvaa, mutta yleensä tuolla toisessa päässä ottamassa klapit vastaan. Klapikone on yksi parhaimpia hankintojani. Mies yritti vängätä vastaan, mutta minä pidin pääni. Sen jälkeen on klapikone laulanut! Kuva on kesältä, kun oli vielä lämmintä.
Puuvaraston vartijana toimii lintu, jonka ostin kauan sitten Tallinnasta. Siinä on jo hieman ikääntymisen merkkejä, mutta tässä työssä se ei niin haittaa.
Tässä kuva ennen...
ja jälkeen. Tässä ei ole toki koko kesän puut, vain pieni kasa.
Tuoreen puun tuoksu ja täysinäinen puuvarasto. Elämän pieniä iloja.
Tässä on seuraava projekti. Vanha puuvarasto toisella puolella pihaa on puolityhjä. Siitä lähtee kotiin talven takkapuut. Pidämme pian vähän syyslomaa ja silloin olisi tarkoitus tehdä lisää polttopuita. Kun teimme uuden puuvaraston, aioimme purkaa vanhan. Sitten tajusimme, että eihän siinä ole mitään järkeä. Kaikki varastot ovat tarpeellisia ja klapikoneella riittää hommia.
Puuvaraston oikealla puolella näkyy kaikenlaista rojua. Olen kerännyt niitä metalliroskista. Niistä syntyy pihataidetta kuten Rantakutvelo ja Peltikki, joita olen esitellyt täällä aiemmin. Rojut odottavat inspiraatiota. Minulla olisi mielessä yksi pikkulintu, joka olisi kiva toteuttaa, mutta siltä puuttuu vielä nokka. Millaista nokkaa etsin? En tiedä, mutta jostain se löytyy.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puuvarasto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puuvarasto. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 28. syyskuuta 2016
lauantai 11. kesäkuuta 2016
Keksijän keidas!
Serkkuni piha on satumainen ja täynnä vanhaa tunnelmaa. Hän arvostaa vanhoja tavaroita ja on hyödyntänyt niitä pihassaan kekseliäästi. Tässä pihassa varmaan kukkokin innostuisi munimaan.
Portin pielessä kahvipannulla on tärkeitä tehtäviä. Kesällä pitää toimia tuuliviirin tukena ja talvella tunnelmavalon tuojana. Serkkuni porasi pannuun reikiä, että kynttilänvalo näkyy pannun läpi.
Portinpielen toisella puolella on kauniisti ruostunut öljylamppu. Huomaa missä sekä öljylamppu että kahvipannu roikkuvat, vanhoja aarteita nekin.
Hevoskärry on jo varmaan tiensä päässä, mutta kärrynpyörän metallinen ulkokehä on uudessa tehtävässä.
Vanhoja ikkunoita on monessa käytössä. Tässä yksi versio. Pöllöpiilo?
Tässä kasvaa...jaa...mikäs tässä nyt kasvaa. Laseja puissa? Jos nimi ei tule heti mieleen, sitä voi miettiä vaikka kylpyammeessa. Siinä on mukava viettää kuumaa kesäpäivää.
Pihatuvassa voi vaikka kahvitella ystävien kanssa. Huomaa upea kaari-ikkuna. Löytö kirpputorilta, 15 euroa.
Vanha allas on myös saanut uuden pestin pihatuvan ovenpielessä. Tässä pihassa mikään tavara ei ole turha.
Pikkuinen rautasänky odottelee vielä tuunausta. Serkkuni kertoi, että sänkyyn tulee vaneripohja. Sängyssä voi sitten istuskella ja ihmetellä pihan aarteistoa.
Tämä rautasänky on tuunattu ruusupavuille. Vanha patjan runko antaa ruusupavuille hyvän tuen sängyn takana.
Tällaista rakennusta käytetään usein polttopuiden säilytykseen. Voisiko olla tylsempää? Tässä tapauksessa rakennus on täynnä tuunausta odottavia ja muita mielenkiintoisia tavaroita.
Serkkuni pihassa on myös Veikkauksen toimipiste. Kuponkien perillemenosta ei ole tosin täyttä varmuutta. Muistoja tuo kyltti ainakin herättää. Muistatteko, kun kupongin ruudut piti täyttää huolellisesti, kynä ei saanut mennä ruudun ohi. Kynää piti myös painaa riittävästi, että jälki jää asiakkaankin kappaleeseen. Voi niitä aikoja!
Portin pielessä kahvipannulla on tärkeitä tehtäviä. Kesällä pitää toimia tuuliviirin tukena ja talvella tunnelmavalon tuojana. Serkkuni porasi pannuun reikiä, että kynttilänvalo näkyy pannun läpi.
Portinpielen toisella puolella on kauniisti ruostunut öljylamppu. Huomaa missä sekä öljylamppu että kahvipannu roikkuvat, vanhoja aarteita nekin.
Hevoskärry on jo varmaan tiensä päässä, mutta kärrynpyörän metallinen ulkokehä on uudessa tehtävässä.
Vanhoja ikkunoita on monessa käytössä. Tässä yksi versio. Pöllöpiilo?
Tässä kasvaa...jaa...mikäs tässä nyt kasvaa. Laseja puissa? Jos nimi ei tule heti mieleen, sitä voi miettiä vaikka kylpyammeessa. Siinä on mukava viettää kuumaa kesäpäivää.
Mitäs tässä puussa sitten kasvaa? Siitä voi jokainen bongailla vanhoja tuttuja tavaroita.
Tämä rakennus on nimeltään lasipalatsi ja tietysti täynnä ihania vanhan ajan tavaroita. Päiväunien ykköspaikka!Pihatuvassa voi vaikka kahvitella ystävien kanssa. Huomaa upea kaari-ikkuna. Löytö kirpputorilta, 15 euroa.
Vanha allas on myös saanut uuden pestin pihatuvan ovenpielessä. Tässä pihassa mikään tavara ei ole turha.
Pikkuinen rautasänky odottelee vielä tuunausta. Serkkuni kertoi, että sänkyyn tulee vaneripohja. Sängyssä voi sitten istuskella ja ihmetellä pihan aarteistoa.
Tämä rautasänky on tuunattu ruusupavuille. Vanha patjan runko antaa ruusupavuille hyvän tuen sängyn takana.
Tällaista rakennusta käytetään usein polttopuiden säilytykseen. Voisiko olla tylsempää? Tässä tapauksessa rakennus on täynnä tuunausta odottavia ja muita mielenkiintoisia tavaroita.
Serkkuni pihassa on myös Veikkauksen toimipiste. Kuponkien perillemenosta ei ole tosin täyttä varmuutta. Muistoja tuo kyltti ainakin herättää. Muistatteko, kun kupongin ruudut piti täyttää huolellisesti, kynä ei saanut mennä ruudun ohi. Kynää piti myös painaa riittävästi, että jälki jää asiakkaankin kappaleeseen. Voi niitä aikoja!
Vanha polkupyöräkin on tässä pihassa arvoisellaan paikalla, kukkapenkin takana pienen kallion päällä. Takana oleva aita sopii hyvin tunnelmaan. Millaisia matkoja pyörällä on ajettu ja kuka? Vain pyörä sen osaisi kertoa.
torstai 5. toukokuuta 2016
Huussi kesäkuntoon!
Ihanin aamu ikinä. Luonto tuoksuu niin uudelta. Koivuissa on vain aavistus vihreistä lehdistä, mutta se riittää. Lehdet ovat pian täydessä koossa, liiankin pian. Linnut ovat järjestäneet minulle upean aamukonsertin, kun kannoin huussin käsienpesupaikan tavaroita paikoilleen. En tunnistanut yhtään lintua äänen perusteella, mutta ei se mitään haittaa. Näin upeassa säässä variksenkin raakkuminen on yhtä juhlaa.
Teimme vanhasta joutavasta pumppukaivosta käsienpesupaikan. Itse kaivosta ei tule vettä, se on vaan koriste. Veden olen laittanut peltitonkkaan, johon laitoimme raanan kylkeen. Vesi valuu suoraan maassa olevaan kivikasaan ja imeytyy sieltä näppärästi maahan. Vesimäärä on kovin vähäinen, joten systeemi toimii näin ihan hyvin.
Sammakko lähti matkaan yhdestä sisustuskaupasta. Se istui myymälän rappusilla ja suorastaan pyysi päästä matkaani. Mokoma arvasi mieltymykseni kyseisiin niljakkeisiin ja pakkohan se oli ostaa.
Biolanin kuivakäymälä kylpee auringonvalossa. Tästä huussista ei puutu valoa. Kuivakäymälä toimii mukavasti. Hajuhaittoja ei juurikaan ole. Se johtuu varmaan siitä, että virtsa menee huussin ulkopuolella olevaan kanisteriin. Toinen tuotos menee koko komeuden sisällä olevaan ämpäriin. Joskus saattaa ilmaantua pieniä kärpäsiä, kun ämpäri alkaa täyttyä. Kuivike pumpataan annostelijasta, joka toimii melkein samalla tavalla kuin vetäisi tavallisen vesivessan.Vanha keittiön pitsiverho (ihan itse virkkaama) sai uuden elämän huussissa. Verhotangoksi kelpasi vanha kelkan jalas. Verhon kiinnitin jalakseen narulla. En muista mitä narua tuo mahtoi olla, kunhan oli väriltään sopiva.
Vanha kampauspöytä löysi tiensä huussiin. Pöydän peiliosakin on tallessa, mutta se on muussa käytössä. Pöytä on vielä kovin tyhjä, mutta etsin siihen jotain sopivaa ajan kanssa. Sisustusasioissa ei pidä hötkyillä. Aiheeseen sopiva tavara ilmaantuu eteeni jossain vaiheessa.
Tässä yksi hauska muisto löytöretkiltäni. Kiipeilin yhdelle metallinkeräyslavalle ja silmiini osui sana Mainio. Aloin heti tutkimaan tarkemmin, että mikäs mainio esine sieltä kasasta paljastuu. No sieltähän löytyi Rosenlewin Mainio-merkkinen kuivausrumpu 1960-luvulta. Se lähti oitis mukaani. Minulla on nyt kodintekniikkaa huussissa.
Tässä näkymä huussin sisäpuolelta. Lampi näkyy taustalla, samoin kesähuone, josta postailen joskus erikseen. Ovi on muuten naapurilta saatu väliovi, joka tuunattiin huussiin sopivaksi. Mietimme aluksi, että olisiko oven laseja pitänyt himmentää. Onneksi päätimme nopeasti, että ei missään tapauksessa. Yksityisyys ehkä vähän kärsii, mutta onko sen nyt niin väliä. Eipä tuossa huussin edessä ole kovin suurta ruuhkaa näkynyt.
Huussin kylkeen teimme puuvaraston. Olen intohimoinen polttopuiden tekijä. Meillä on puuvarastot aina täynnä ja puuvarastoja saisi olla enemmänkin. Nyt niitä on vain kaksi. Tässäkin varastossa on toinen puoli tyhjänä näin talven jälkeen.
Tämän rakennuksen teimme pari vuotta sitten. Viime kesänä rakensimme lisäksi lipan. Huomasimme nimittäin talvella, että lammelta päin tuulee ja lumi kasaantuu helposti huussin eteen. Vietimme silloin talvella mökillä muutaman päivän ja oli jokseenkin hankalaa, kun huussin ovi oli jään ja lumen peitossa. Täytyy sanoa, että hätä keinot keksii. Ovi pysyi kiinni, mutta eräs havukasvin juuristo kiitteli lannoituksesta.
Huussin puoleinen sivu näyttää tältä. Kun lehdet ovat puissa, näkymä peittyy enemmän. Se saa peittyä, koska koivut ovat kauniita. Huussi on lisäksi aika keskeisellä paikalla mökin pihassa. En halua korostaa sitä mitenkään erityisesti.
Kukat ovat tekokukkia. Laittaisin mieluiten oikeita kukkia, mutta en ole kastelemassa niitä riittävän usein. Onneksi kaupoista löytyy ihan nättejäkin tekokukkia. Näistäkin tulee ihan kesäfiilis!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)