Romutaidetta: Rulla-Stiina

Romutaide on tosi outoa. Olin toivonut kissaa, mutta ei tästä mitään kissaa tullut. Sovittelin runkoon kaikennäköistä romua ja rompetta ja tyyppi alkoi näyttää jo melko kummalliselta.

Luovuin kissatoiveesta. Romutaiteessa minulle on tärkeintä hahmon kasvojen ilme. Jos se saa minut hymyilemään, se riittää.

Kissan nimeksi olisi tullut Rulla-Stiina. Olkoon se myös tämän hippityylisen hattupään nimi. Onpahan omituinen nimeä myöten.

Rulla-Stiina hyppäsi kärryihin ja kuvittelee pääsevänsä niillä Lahden Pihapiirimessuille. Ei siis mikään järjen jättiläinen. Tulkoon mukaan, autossa on vielä tilaa. Mennään messuilemaan koko romuporukka.

Verhotankoideoita

Olen nyt selvästi kierrätystunnelmissa näin Lahden Pihapiirimessuviikolla. Siellähän yksi teema on DIY puutarhassa. Tuli mieleen, että näytänpä teille, millaisia verhotankoja minulla on mökillä.

Vanhat suksisauvat ovat erittäin helppo verhotankoratkaisu. Ei muuta kuin verhon pujotus sauvaan ja valmista on!

Sauva on juuri ja juuri ikkunan pituinen, mutta menee se näinkin. Verhot ovat muistaakseni Ikeasta.

Ikivanhalle airolle tuli myös käyttöä. Airo oli sen verran paksu, että verhoa ei voinut siihen pujottaa. Ikean pitsiverhot taipuivat kuitenkin kauniisti airon päälle.

Perjantaina esittelen teille uuden perheenjäsenen. Se lähtee mukaan myös messuille, jos jaksan sitä kantaa. Toivoin kissaa, mutta sitä en saanut. Romutaiteessa ei voi koskaan tietää lopputuloksesta.

Tuunauksia lasitetulle terassille

Lasitettu terassimme alkaa valmistua. Minä en malttanut odottaa, että se saadaan valmiiksi, vaan aloitin sisustuspuuhat jo hyvissä ajoin.

Roskalavalta löytämäni saavin kappale sai uuden elämän kynttilälampettina. Saavista ei ollut muuta  jäljellä kuin tuo yksi osa. Yritin kyllä kaivaa roskalavaa, mutta en löytänyt muuta. Jauhokauha toimii kynttilän pidikkeenä mainiosti.

Terassin pöydälle kokosin tarjottimelle ystävältä saadun lyhdyn ja sen kaveriksi kynttilän, jonka alla on pienempi tarjotin ja koristeena vanhoja tarpeettomia helminauhoja. Tarjottimet olen pelastanut metallilavalta.

Ison korin olen sanut työkaveriltani. Laitoin siihen halkoja ja käpyjä. Vanhassa leipäkorissa on jäkälää, käpyjä ja koristekurpisoita.

Punaisista kanervista, joita sain halvalla Kodin Terrasta päätyi yksi lasitetulle terassille. Äidilleni tarpeeton kukkateline löysi paikkansa. Kanervan ympärille kietaisin pienen säkkikassin valkoisen ruukun peitteeksi.

Ison korin kaveriksi päätyi pieni kori, jonka alkuperää en muista. Koriin kippasin keräämiäni käpyjä, joita olisi mahtunut koriin vielä enemmänkin.

Postaan terassista kokonaisuudessaan, kun se saadaan valmiiksi. Kesä loppui kesken ja maalaaminen on nyt melko mahdotonta. Mieheni tekee terassille puulaatikkoa/penkkiä ja minä maalaan lautoja pesuhuoneessa. Hätä keinot keksii!

Welcome my new reader Baili!

Herkkutatteja?

Tämmöisiä sieniä ilmestyi kivikosta mökkipihaan. Onkohan nämä herkkutatteja? Ryöppäämiseen kannattaa varata vähän isompi kattila.

Minäkin innostuin betoniaskartelusta ja näin Pinterestissä jotain tämän tyylisiä sieniä. Tässä oma toteutukseni. 

Minulla oli muotteina pesuvati, paistinpannu, pari saunakauhaa, siivilä ja sokkelimaalin jämät. Puut upotin suoraan betoniin. Sienistä tuli sen verran painavat, että naulasin pari painekyllästetyn laudan pätkää ristikkäin pohjaan. Nyt ne pysyvät paremmin pystyssä. Kivet ovat vielä tukena ja lautojen peitteenä.

Sienikuvasuten jälkeen ryntäsin lammen rantaan, kun koivun kyljestä heijastui harvinainen valoilmiö: aurinko.

Keräilijän kotona

Minulla on ystävä, joka on tehnyt mielestäni hienon työn kerätessään valtavat määrät 1940-1950-luvun kotitalous- ja maataloustavaroita, uudempaa ja vanhempaakin tavaraa löytyy.

Ystäväni on kerännyt tavarat 1958 rakennettuun lapsuuskotiinsa, jossa ei enää asuta. Kaksikerroksinen talo on täynnä tavaraa, ulkorakennukset ja piha mukaan lukien.

Kuvat kertovat jotain tavaran määrästä ja tässä on niistä vain pieni osa. Astukaa sisään!

Ystäväni on tehnyt suuren urakan. Hän on löytänyt tavarat jätelavoilta, ostanut kirppiksiltä tai saanut lahjoituksena.  Suurin osa tavaroista on kulkenut lapsuudenkotiin polkupyörän matkassa 15 kilometriä.

Yllä olevien kuvien tavarat ovat keittiöstä ja vain pieni osa niistäkin. Kaikki tavarat ovat pesty, samoin kuin kaikki tekstiilit. Jokaisella tavaralla on paikkansa. Kaikki tavarat ovat siististi esillä ja kaikesta näkee, että ystäväni arvostaa suuresti kokoelmaansa.

Lasia on eri muodoissaan valtavat määrät. Riihimäen purkkeja, sinappilaseja, sulatejuustolaseja, hajuvesipulloja, maljakoita,lääkepulloja, lasisorsakin on päässyt kokoelmiin.

Lääketiedekin on edustettuna. Suolihuuhtelutarvikkeitakin on useita kappaleita.

Vähän uudempaa tuotantoa. Muistatteko maitopussien muovikaatimet?

Vanhat ikkunanpokat ovat saaneet uuden elämän. Ystäväni on tehnyt niistä vitriinejä, joihin hän on laittanut laseja, pulloja, maataloustyökaluja, lehtiä (Kotiliesi, Pellervo ym.). Vitriinit ovat joko seinällä tai vaakatasona pöytinä, joiden jalkoina ovat vanhan ompelukoneen jalkaosat. Näitä ompelukoneen jalkoja löytyy ainakin yli kymmenen. Ompelukoneetkin ovat kuulemma tallessa.
 

Räsymatot ovat kaikki siistejä ja puhtaita. Ystäväni on laittanut niitä seinille ja sieltä niitä on mukava katsella. Minulle tuli heti mieleen, että mitä tarinoita mattoihin liittyy. Kuka on kutonut ja mistä tarvikkeet ovat peräisin?

Kaikenlaisia uuninluukkuja moneen tarpeeseen, siististi räsymattojen päällä.

Vanhat hupatossutkin ovat päässeet kokoelmiin. Ystäväni ei arvosta tavaraa vain sen rahallisen arvon takia, vaan mukaan mahtuu monenmoista maatalon elämästä kertovaa käyttötarviketta.

Ystäväni on kekseliäs mies. Tässä talossa mikään ei ole turhaa, vaan kaikella on arvokas paikka.

Ystäväni vanhat housutkin on talletettu muistojen joukkoon. Tässä oli teille pieni kuvaus yhden miehen arvokkaasta työstä. Minulla oli ihana mahdollisuus päästä tutustumaan tähän yksityiskokoelmaan. Yksi kesän parhaimmista hetkistä!

Runkopatjan kierrätysvinkki

Tässä teille melkein ilmainen kierrätysvinkki. Olen kehystänyt koko pienen kasvimaani runkopatjojen rungoilla. Olen saanut niitä ilmaiseksi Tori.fi-sivuilta annetaan osastolta. Ainoa maksu syntyy bensakuluista, kun haen patjat ja vien ne mökille.

Revin patjoista kankaat pois ja irroitan puuosat. Pieni hetki sateessa ja ulkoilmassa, niin runko on kauniin ruosteinen. Mieheni on kehystänyt rungot painekyllästetyllä puulla ja minä olen vielä viimeistellyt ne puuöljyllä.

Kesäkahvilamme Tex Willer antaa suojaa yhdeltä sivulta.

Kasvimaan perällä olen nostanut patjat pystyyn. Ruusupavut saavat mukavan kiipeilypaikan ja hyönteishotelli on valmiina ottamaan vastaan kesäasukkaita.

Etualalla ovat lavakaulukset, joihin tulee kesäkurpitsoita. Keskellä on pikku kompostori.

Ruosteiseen aitaan sopivat ruosteiset koristeet. Mikähän tarina näilläkin tavaroilla olisi kerrottavana?

Kasvimaalla vihertää vain sipulit. Kylvän pavun siemeniä, kun vain uskallan. Ne eivät pidä yhtään kylmästä.

Runkopatjojen rungoista voi keksiä vaikka mitä. Tässä pieni aidanne kohdassa, jossa kivituhka loppuu ja alkaa tontin luonnontilassa oleva osa. Rautaverkkoon keräsin kiviä ja kivipaasin keskelle laitoin aurinkokennovalon. Valo näyttää tunnelmalliselta kesäillan hämärtyessä. Nyt nautitaan valosta, hämäriä iltoja tässä maassa riittää.

Outoja linnunmunia

Saksinokkanaakka on jo ehtinyt rakentaa pesän ja munia viisi munaa. Se rakensi pesän rikkoutuneeseen tuikkulyhtyyn. Munat ovat Saksinokkanaakalle tyypillisiä mansikkakuviollisia.

Ostin kirppikseltä 50 sentillä kolmikerroksien puisen tarjottimen. Siihen oli mukava rakennella pääsiäisaiheista koristelua.

Ylimpään kerrokseen tein pajunoksista linnunpesän. Mikä lintu lienee ehti munia siihen jo 12 munaa.

Toiseen kerrokseen laitoin käpyjä ja kahvikupin. Sinnekin on ilmestynyt yksi muna. Se ei varmaankaan ole kahden pikkulinnun, jotka näkyvät kuvan alalaidassa.

Pikkumökki on tuikkulyhty, mutta en aio siinä tuikkuja poltella. Se maksoi 1,50 euroa Prismassa. Mitä ihmettä? Näyttää siltä, että Uutisankka on käynyt munimassa kolme munaa. Missä on Uutisankka? Tarina jatkuu keskiviikkona.

Virkkausta ja askartelua

Iltaisin on mukava rauhoittua käsitöiden pariin. Mielenkiintoisia ohjeita olisi vaikka kuinka paljon, mutta en millään ehdi toteuttaa kaikkea mitä haluaisin. Virkattu kori ja tuunatut purkit kuuluvat siihen käsitöiden sarjaan, jotka ehtii toteuttaa yhdessä illassa.

Toinen purkki on hedelmäsäilykepurkki ja toinen on pieni sipsipurkki. Kietaisin ympärille askartelupaperia ja päälle muutaman kerroksen lakkaa. Aikaa meni vain lakan kuivumista odotellessa.

Virkatun korin ohje on Lankavan sivuilta http://www.lankava.fi/OHJE-Esteri-kori. Ohjeessa on käytetty seiskan puikkoa, mutta minä virkkasin kympillä. Jätin pois muutamat lisäykset, muuten korista ei olisi tullut ryhdikäs. Kori oli tosi helppo tehdä, mutta oikea käsi on koetuksella. Paksulla langalla ja koukulla virkkaaminen kysyy käsivoimia, joita minulla sohvaperunaurheilijalla ei ole tarpeeksi.

Syksy on vienyt kukat pihalta, mutta onneksi kukkia saa muussakin muodossa. Taittelin Riimingan verkkokaupasta ostamaani laukkuun vetoketjusta kukkia. Vanhan hupparin vetoketju sai uuden elämän. Pinterestistä löytyy vaikka minkälaisia ohjeita vetoketjun uusiokäyttöön.
Nämä olivat syyslomani ensimmäiset käsityöt, jotka ehdin tehdä jo viime viikonloppuna. Nyt olen mökillä ja täällä teemme polttopuita, haravoimme pihaa ja muita ulkopuuhia. Käsitöitä nämäkin ja sohvaperunalle mukavaa jumppaa.