Laitoin etupihalle ja ulko-oven viereen pientä virkistystä. Kiva tulla kotiin, kun hyväntuulinen pöllöporukka tarkastelee tulijaa. Kuulun Facebookissa askartelua pihaan ja puutarhaan-ryhmään ja sitä kautta pöllöt lensivät pihaani. Pöllöt on tehnyt Lahja Hämäläinen.
Vanhan puulaatikon toin mökiltä ja laitoin siihen kanervia, jäkälää ja käpyjä. Lyhdyissä on patterilla toimivat kynttilät. Niissä on ajastin, mutta sen toiminta on ollut hyvin vaihtelevaa. Pidän enemmän aidoista kynttilöistä, mutta tässä kohtaa ajattelin enemmän turvallisuutta.
Vanha pyykkipata sai havuhunnun ja pienen kynttilälyhdyn. Lumi peittää padan, joten tyydyin laittamaan pataan vain havuja. Pikku kuusi näkyy sentään lumenkin keskeltä, vaikka pata peittyy helposti lumeen.
Taas on aika lyhtyjen, kynttilöiden ja pienten tuikkujen. Mihin se kesä katosi? Tätä minä ihmettelen joka syksy, varmaan moni muukin.
Kanervia, erikoita vai callunoita, kuka näistä nimistä tietää. Joka tapauksessa pientä väriläiskää vihreyden keskelle. Olen antanut kuunliljojen vielä olla, kun ovat noinkin vihreitä.
Pienellä rahalla saa pihan nätiksi. Koko komeus peittyy lumeen, mutta toivon todella, että lumen tuloon on vielä pitkä aika.
Laitan lyhtyyn ulkovalosarjan, kun syksy etenee. Tyynykin sai vähän uutta jäkälätäytettä.
Katolta tulee talvella niin paljon lunta, että näitä ei juurikaan näy kinosten alta. Viime talvena lyhdystä meni lasi rikki, kun lumi painoi päälle. Lasi korjattiin ja nyt täytyy olla vähän varovaisempi.
Takapihan omenapuussa istui orava. Se oli juuri sen näköinen, että yhtään en ole maistanut tuosta omenasta.
No, saatoin maistaa ehkä ihan pikkuisen.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkotuli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkotuli. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 21. syyskuuta 2016
lauantai 3. syyskuuta 2016
Unelmien talo ja koti
Osallistuin Unelmien talo ja koti-lehden kilpailuun, jossa lukijat saivat lähettää kuvia pihaideoista. Olin juuri tilannut lehden ja ensimmäinen numero odotti minua keskiviikkoiltana, kun tulin töistä tavallista myöhempään kotiin.
Tässä kuvassa toin lehden laavulle, sytytin nuotion ja ulkotulen ja nautin suosikkilehden lukemisesta.
Ja mikäs se sieltä lehden sivulta pilkistää? Meidän rantakutvelo oli niiden kymmenen joukossa, jotka julkaistiin lehdessä. Olin keskiviikkoiltana työstä väsynyt, mutta virkistyin välittömästi lehden nähtyäni. Olin kyllä tosi iloinen tästä huomioimisesta.
Juhlistimme asiaa mieheni kanssa laavulla ja nostimme oikein maljaa juhlan kunniaksi. En todellakaan tee näitä pihataidejuttuja julkisuuden toivossa, mutta tuntuuhan se kivalta, kun joku tykkää. Kiitos Unelmien talo ja koti-lehti!
Palkinnoksi saan Jamie Oliverin grillauskirjan, jota odotan innolla postista.
Tulen ja maiseman katsominen oli ihanaa työviikon jälkeen. Sanoja ei tarvita. Ympäröivä hiljaisuus rentouttaa mielen ja työasiat jäävät taka-alalle.
No pitihän se itse sankarikin kuvata. Maahumala on vallannut rantakutvelon kesän aikana ja samettiruusut ovat enää pieni väriläiskä.
Luonto tarjoaa ihmeellisen kauniita värejä ja tunnelmia. Tällainen maisema avautui eteemme laavulla. Aurinko yrittää vielä, mutta syksy tuo jo omat sävynsä niin kuin sen kuuluukin. Muistakaa nauttia syksyn värikirjosta ihanat lukijani!
Tässä kuvassa toin lehden laavulle, sytytin nuotion ja ulkotulen ja nautin suosikkilehden lukemisesta.
Ja mikäs se sieltä lehden sivulta pilkistää? Meidän rantakutvelo oli niiden kymmenen joukossa, jotka julkaistiin lehdessä. Olin keskiviikkoiltana työstä väsynyt, mutta virkistyin välittömästi lehden nähtyäni. Olin kyllä tosi iloinen tästä huomioimisesta.
Juhlistimme asiaa mieheni kanssa laavulla ja nostimme oikein maljaa juhlan kunniaksi. En todellakaan tee näitä pihataidejuttuja julkisuuden toivossa, mutta tuntuuhan se kivalta, kun joku tykkää. Kiitos Unelmien talo ja koti-lehti!
Palkinnoksi saan Jamie Oliverin grillauskirjan, jota odotan innolla postista.
Tulen ja maiseman katsominen oli ihanaa työviikon jälkeen. Sanoja ei tarvita. Ympäröivä hiljaisuus rentouttaa mielen ja työasiat jäävät taka-alalle.
No pitihän se itse sankarikin kuvata. Maahumala on vallannut rantakutvelon kesän aikana ja samettiruusut ovat enää pieni väriläiskä.
Luonto tarjoaa ihmeellisen kauniita värejä ja tunnelmia. Tällainen maisema avautui eteemme laavulla. Aurinko yrittää vielä, mutta syksy tuo jo omat sävynsä niin kuin sen kuuluukin. Muistakaa nauttia syksyn värikirjosta ihanat lukijani!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)