Hiekka tarttui varpaisiin, meren kiihkeään rytmiin kun taivuttiin. Näin lauloi Badding aikoinaan. Miten voikaan osua johonkin paikkaan niin paljon hiekkaa ja vettä. Vietimme koko päivän Fuerteventuran Sotavento-nimisellä rannalla.
Maailma on kaunis. Aurinkoa, vettä ja hiekkaa, juuri nyt en muuta kaipaa. Tietysti on kiva, että mies kulkee mukana, kantaa reppua ja yhdessä ihmetellään tätä rannan pituutta.
Tablettiin ei saa hotellin wifi-yhteyttä, eikä kamera löydä yhteyttä tablettiin. Jaan nettiyhteyttä puhelimesta blootoothilla tablettiin. Ja silti, hiekka vaan tarttuu varpaisiin, aurinko antaa energiaa ja hymysuin ihmetellään maailman kauneutta.
Tabletilla sentään saan kuvia. Ja tämänkin kuvan haluan jakaa teille. Pitkän rantakävelyn päätteeksi saavuimme eilen hotelliin ja siellä odotti ihana yllätys. Täytin taas 25 vuotta ja vielä muutaman kevätpäivän päälle. Hotelli muisti minua. Se tuntui hyvälle.
