keskiviikko 15. elokuuta 2018

Kotipihalla


Syyshortensia on  minun suosikki. Satoi tai paistoi, syyshortensia kukkii aina.


Syö sinä vaan tuo ensimmäinen paprika, minä syön sitten seuraavan, kun se kypsyy.


Olen niin iloinen monen vuoden odottelun jälkeen. Sinikka-luumupuuni tuottaa vihdoin satoa.


Saan myös hyvän sadon tomaateista, vaikka lajike ei oikein miellytä. Se on hieman kuivakas ja pilaantuu pohjasta herkästi. Nimeä en tietenkään muista. Onneksi mökillä on eri lajike.


Olisihan tuossa vieressä pari vapaata kukkaa, mutta pysytellään nyt varmuudeksi yhdessä ystävät.


Kiinnittäkää katseenne tiiviisti hopeaputouksiin. Ne peittävät upeasti koko padan. Keskellä piti olla korkeampien kesäkukkien loistava kirjo, mutta pata on aina auringonpaisteessa ja kuivuus oli niille liikaa.


Joihinkin kesäkukkiin kuivuus ei vaikuttanut, ei myöskään taustalla näkyviin kuunliljoihin ja tuivioihin. Tämmöistä on kotipihalla. Ajatuskin siitä, että laitan kohta kanervia ja muita syysistutuksia, ei, ei vielä. Kesäihminen minussa rimpuilee vastaan.

lauantai 11. elokuuta 2018

Morgan Kane


Mökille kasvihuoneen yhteyteen valmistuu pikku hiljaa kesäkeittiö, joka sai nimekseen Morgan Kane. Meillähän on kahvittelupaikka nimeltään Tex Willer. Kunnioitus lännensankareita kohtaan alkaa mennä jo yli oman ymmärrykseni. Nämä sankarit ovat mieheni kesälukemiston ykkösnimiä, joten mikäpä siinä, pari poikkitieteellistä nimeä sopii oikein hyvin tähän puutarhaan.


Vuosia varastossa olleet huonekalut pääsivät kesäkeittiöön. Ne olivat kaikenkirjavia, joten maalasin ne yhteensopiviksi. Kun värin nimi oli Daalia, ostopäätökseni syntyi nopeasti. Tavoitteena oli kyllä punainen väri, mutta tuo ei nyt ole ihan punainen.


Ensireaktio väristä oli, että nyt meni pieleen ja pahasti. Silmä tottui ja minähän tykkään väreistä. Daalia on jo kovasti mieluinen, enkä vaihtaisi väriä, vaikka voisin.


Toinen keinutuoli tuli Tex Willeristä ja toinen tyttären parvekkeelta ja molemmat puettiin Daaliaan.


Virkkasin Strömsö-langasta istuinaluset keinutuoleihin. Aurinko haalisti värin hetkessä. Strömsö-lanka on oikeasti tummemman punaista.


Laitoin vanhan kahvisäkin sinisen muovitynnyrin päälle. Oiva paikka kesäkukille. Yritän jollain esineillä tavoitella hieman villin lännen tunnelmaa. Kahvisäkki ei varmaan ole ihan ykkönen edes maantieteellisesti, mutta jotain kuitenkin. Cowboy-hattu, hevosenkenkiä, mitä muuta?


Pulpetti ei ole keskeistä villiä länttä, vaikka kai silloinkin käytiin koulua. Villiä länttä ei varsinkaan edusta lasten leikkihella eikä todellakaan puinen kuorma-auto. Pulpetti toimii laskutasona ja muut vempeleet odottavat lapsenlapsen kasvamista leikkimittoihin.

Kesäkeittiön tiskipöytä/työtaso on teon alla. Suunnitelmat muuttuvat tekemisen edetessä eli sitäkin rakennetaan ihan perinteisellä tyylillä.


Kasvimaa sai vihdoin portin vanhasta kotipihan terassin aidasta. Maalasin senkin Daalialla. Kun joku jäniksen roikale yrittää vielä kerran mennä herkuttelemaan pavuillani, se kokee äkkipysäyksen. Daalian väri ei jätä ketään kylmäksi, ei edes jänistä.

keskiviikko 8. elokuuta 2018

Kasvihuoneen ovi


Mieheni rakensi kasvihuoneeseen työntöoven vanhoista ikkunoista. Työntöovi ei vie tilaa kesäkeittiöstä, vaan liukuu sivuttaissuunnassa auki ja kiinni. Ylimmäisen ikkunarivin saa auki, joten kasvihuone saa tuuletusta myös oven kautta.

Ovenkahva on mielestäni erityisen hauska. Harmi, etten huomannut ottaa siitä tarkempaa kuvaa. Kahva on naapurin vanhasta saunan ovesta ja se esittää kiulua.


Ovimekanismi näkyy tässä. Oven pyörät ovat Puuilosta ja lattarautakiskon teki paikallinen metallialan ystävämme.



Linnut ovat olleet kaapissa muutaman vuoden, mutta nyt keksin niille oivan paikan oven yläosassa.


Kranssin esittelin jo keväällä Lahden pihapiirimessuilla. Tein sen kuohuviinipullon korkeista ja helmistä. Keskelle laitoin roikkumaan kukan ja kastelukannun. Nekin ovat tehty korkeista.


Tästä kuvasta saat selville mitä tarkoitin jossain aiemmassa postauksessani psykedeelisen värisillä huonekaluilla. Kasvihuoneen vieressä oleva tuoli on yksi niistä. Muut huonekalut esittelen seuraavassa postauksessa.

lauantai 4. elokuuta 2018

Garden cafe


Väriminttujen takaa pilkottaa valmis kasvihuoneeni. Se sai nimekseen Garden cafe. Kasvihuone viilenee iltaa kohden, kun aurinko ei paista sinne enää suoraan. Siellä on ihana istua kahvikupposen äärellä. Muistutan kaikkia kasvihuoneen rakentajia! Tehkää kasvihuoneesta riittävän iso. Silloin siitä tulee monikäyttöinen ja ehkä viileämpikin (toki auringolla on tähän vaikutusta).


Varastosta löytyi tasan kaksi vanhaa harmaata laudanpätkää. Mieheni taiteili köydestä nimen ja kiinnitti sen lautaan pienillä nauloilla. Mitä hän kirjoitti toiseen lautaan? Siihen tuli kesäkeittiön nimi. Siitä kerron joskus toiste.


Kesäkeittiö on siis ihan valmis. Sisustus täydentyy vuosien myötä, kun jotain sopivaa löytyy, mutta nyt keskitymme kesäkeittiön viimeistelyyn.


Sain serkultani sahtikuurnan. Se oli ainakin ihan sahtikuurnan näköinen ja ihan uusi. Käytetäänkö sellaisia vielä? Ei mitään käsitystä. En valmista sahtia, enkä edes pidä sahdista, joten laitoin kuurnaan kesäkukkia. Öljysin sen päältä haarmaaksi. Toivottavasti öljyäminen tuo kuurnalle lisää ikää.


Päädyn havupenkki valmistui myös. Siitä puuttui enää kivituhkat kivien ympäriltä. Ai että, se on siisti nyt, mutta rikkaruohot tykkäävät myös kivituhkasta.


Minua häiritsee sisäpuolelle näkyvä vihreä vesisaavi. Mietin sen peittämistä. Pitäisikö opetella makramee-solmeilua ja tehdä siitä jokin koriste? Laitanko verhot? Näitä on mukava suunnitella talvella.

Kesäkeittiön rakentelussa on menossa vaikein kohta, työtaso ja kaapit. Minun pitäisi suunnitella toimivaa kokonaisuutta Ikean avohyllyistä, vanhoista ikkunoista ja muusta sekalaisesta materiaalista.
Kamalaa, ihanaa suunnittelua!

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Tänä kesänä olen...


... onnellisena ja kiitollisena saanut olla läsnä ensimmäisen lapsenlapseni ristiäisissä. Lahjaksi vein itse virkkaamani unilelun ja peiton.


... nauttinut omasta sadosta. Tomaatteja, kurkkua, kesäkurpitsaa ja perunoita olen jo syönyt muodossa jos toisessa. Papuja vielä odottelen.


... saanut olla mukana talkoissa. Veljeni grillikota sai lattian. Järjestääkö kukaan enää talkoita? Mukavaa puuhaa minun mielestä.


... järjestänyt lettukestit isolle porukalle. Letut kuuluvat kesään.


... ollut todella iloinen tästä pienestä ihmeestä. Hän tuli mökille tapaamaan mummua ja pappaa.


 ... ihaillut myös näitä luonnon pieniä ihmeitä. Tässä tapauksessa en mennyt edes metsään asti, vaan ikkunan läpi nappasin kuvan.


... ihmetellyt kehityksen suurta askelta mökillä. Meillä ei ole omaa kaivoa, vaan vesi on kannettu naapurista matkan takaa. Nyt saimme luvan porata kaivoon reiän ja ohjata vesi letkun ja pumpun kautta melkein talon nurkalle. Tunsin syvää kiitollisuutta, kun pumppasin vettä ensimmäistä kertaa.


... kantanut vettä kesäkukille ja iloinnut jokaisesta hellepäivästä. Helle on uuvuttanut monia ja ymmärrän heitä, mutta minulle nämä kesäpäivät ovat tuoneet vain lisää virtaa.

Mitä sinä olet tänä kesänä?

lauantai 28. heinäkuuta 2018

Haihatus: Tiloissa


Kävin tutustumassa Joutsassa taidelaitos Haihatuksen tämän vuotiseen näyttelyyn Tiloissa. Halusin pysähtyä taiteen äärelle ja hakea inspiraatiota omaan romutaiteeseeni.

Haihatuksessa voi katsella, kuunnella ja osallistua taiteen tekemiseen esimerkiksi yllä olevan ohjeen mukaan.

Teokset ovat monipuolisia ja mielestäni varsin erikoisia. Annan taiteen puhua puolestaan. Mitäs mieltä olette?


Kantama, Antti-Ville Reinikainen


Teos sarjasta Pieniä, Kirsi Jokelainen


Helvetti jäätyy - leijonat saunoo, Ronja Salomäki


Hetken kestää, Sampsa Indrenin teos siannahkalle


The tales of denim thrones, Jesse Avdeikov. Tästä teoksesta on pakko sanoa, että pöntössä oli puhuva kakka. En saanut selvää, mitä se puhui.


Moon pohojalaanen, Vesa Väänänen


Aaveen peittämä, Ninni Luhtasaari


Raskaat huvit vaatii raskaat yöt, Vesa Väänänen


Kukkien kasvattaminen on helpompaa, Merja Metsänen

No, sainko ideoita? Kun istuin kuuntelemassa pimeässä huoneessa Pasi Aution teosta Harhailija, mieleeni tulivat linnut. Teoksessa katsoin videolta luontokuvia ja samalla kuuntelin äänimaisemia. Romusta syntyy lähiaikoina lintuja, pitkäjalkaisia ja oudonnäköisiä, tietysti.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Maalaushommissa


Mökillä on taas riittänyt monenmoista maalattavaa. Ikean löytöpisteestä ostetuista avohyllyistä tulee kesäkeittiön kaappeihin rungot. Loma lähenee loppuaan ja kaapit ovat vasta kasattuna.

Vanhoista ikkunanpokista tulee ehkä kaappeihin ovet ja ne ovat vielä käsittelyä vailla. Oikealla oleva hyllykkö vaatii kunnon tuunausta ja maalausta.


Kasvihuoneen ovi on ollut yllättävän monivaiheinen projekti. Tässä oveen tuleva tuuletusikkuna odottelee maalauksen loppusilausta.


Kesämökin maalaus on niin iso projekti, että maalasimme viime kesänä yhden sivun ja tänä kesänä kaksi sivua. Viimeinen jää ensi kesään. Tässä vain osa niistä purkeista, joita on ostettu tänä kesänä.


Talon katolla oleva tuuliviiri saa huoltomaalauksen. Joutsenista oli rapissut maali pois. Minä maalaan siinä kuin miehenikin. Vain korkeat kohteet jäävät hänelle. Joutsenet olivat tuotu pois katolta maalausta varten.


Lopuksi teille kaikille muistutus, että koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu. Kuvassa oleva laattakivi on hieman kohollaan maasta. Kompastuin siihen ja kaaduin vasemmalle lonkalle. Selvisin onneksi mustelmilla ja asfaltti-ihottumalla. Olkaa varovaisia siellä! Minä jatkan maalaamista.

Yksi juttu vielä. Olen tottunut maalatessa pakoilemaan vesisadetta. Tänä kesänä olen mennyt karkuun aurinkoa, kun valitsen maalattavaksi varjoisimman kohdan. Tosi outoa. Aurinko on ihmeellinen ja ihana.