Metsässä

Viime sunnuntain sumuinen aamuhämärä oli jotenkin kaunis kaikesta harmaudestaan huolimatta.

Aurinko yritti parhaansa valaista metsää ja onnistuihan se. Metsässä oli suorastaan kesäinen tunnelma, mutta vain tällaisissä sammalpohjaisissa kohdissa.

Syksy oli tuonut oman värinsä läheiselle lammelle. Arki oli jossain kaukana. Minä vedin syvään henkeä ja nautin olosta.

Lammella oli syvä hiljaisuus. Yksinäinen mätäs liikkui vapaana hitaasti ja päämäärättömästi pitkin lampea.

Suopursun tuoksu on monille liian voimakas, mutta minulle se on yksi metsän tärkeistä tuoksuista.

Tälläkin sienellä on varmaan tärkeä merkitys tässä maailmankaikkeudessa. Tietääkö joku sienen nimeä, voiko sitä syödä.? Jätin sen paikoilleen, jos se vaikka on jonkun koti.

Metsä palkitsi minua viimeisillä kantarelleilla ja muutama suppilokin löytyi. Oma pikku kasvimaani tuotti vielä viimeisen kesäkurpitsan. Sain  kulhollisen vihreitä papuja ja kaksi kokonaista violetin väristä papua. Kun luulee, ettei saa yhtään papua, kulhollinen papuja on suuri saavutus.

Kätevä emäntä

Kesäkurpitsasta on tullut tänä kesänä mukavasti satoa, suorastaan ylituotantoa. Minä nuukajussi en heitä mitään pois, joten ryhdyin kokkaamaan oikein urakalla.

Viipaloin kesäkurpitsaa pellille ja päälle laitoin jauhelihaa ym. mitä nyt yleensä pizzatäytteeksi laitetaan. Tämä on minun suosikki, helppoa ja nopeaa.

Pilkoin ämpärillisen kantarelleja paistinpannuihin. Haihdutin nesteen pois ja laitoin sienet pieniin pakastepusseihin. Olen tehnyt kantarelleista ihan tuoreeltaan jo keittoa ja muhennosta. Kunpa vain muistaisin käyttää niitä talvellakin ruoanlaitossa. Keväällä meinaa pakkasesta löytyä kaikenlaista laatikon perille unohtunutta.

Googlasin kesäkurpitsareseptejä ja löysin useammankin hillon ohjeen. No pitihän tätäkin kokeilla. Kesäkurpitsa-sitruunahillon ohje löytyi K-Ruoka-resepteistä. Hillo sopii paahtoleivälle ja suolakeksien kera. Minä ajattelin laittaa sitä maustamattomaan jogurttiin, mutta en ole vielä kokeillut. Hillo oli yllättävän hyvän makuista.

Tein edellisten lisäksi kesäkurpitsakeittoa, joka oli ihan syötävää. Samaa en voi sanoa suklaakakusta, johon tuli kesäkurpitsaraastetta. Meniköhän joku pieleen, koska tiedän, että monet ovat kehuneet tällaista kakkua. Tein niitä vielä kaksi kappaletta. Kakkuihin sopii hyvin sanonta moni kakku päältä kaunis. Silti jätän kuvan pois ja varsinkin ohjeen.