Laitoin etuovelle ja -pihalle syysiloa. Minulle on tullut tavaksi miettiä, että millä piristän kotiintuloa. Vaikka ryntään kyllä kotiin aina iloisin mielin, on silti mukavaa, että sisääntulo on houkutteleva. Tällä kertaa päätin, että kaiken ei tarvitse olla punaista kanervaa.
Pöllöt istuvat taas jäkäläpehmusteella vahtimassa sisääntulijoita.
Tontun hatussa on ollut ennen kuivakukkia. Heitin ne pois ja käänsin korin ylösalaisin. Kivestä pää ja nenä, kas siinä tonttu.
Harmaan peltisaavin ostin naapurilta. En viitsinyt täyttää saavia mullalla, joten pääsin helpommalla kääntämällä sen nurinpäin ja siihen valmis asetelma päälle.
Kanervat maksoivat Kodin Terrassa kaksi euroa kappale, punaisia tai ei, pakko oli ostaa, kun sain halvalla.
Ostin sitten innostuksissani punaisia kanervia enemmänkin. Pataan olen laittanut yleensä vain havuja, kun ne jäävät lumen alle.
Tuiviot ovat onneksi peittäneet rumat kaivonkannet kokonaan. Kukkalaatikoihin riitti myös kanervia. Punaisia väripilkkuja on nyt ympäri etupihaa, vaikka minun piti pysytellä hillityissä väreissä.
Väriä ja iloa viikonloppuunne!