Minulla on ilo omistaa kaksi Yrjö Kukkapuron suunnittelemaa Saturnus-tuolia. Kukkapuro suunnitteli Saturnuksen vuosina 1966-1967 hyvinkääläisen hotellin aulatuoleiksi. Tuoleissa on käytetty lasikuitua, josta Kukkapuro sai vapaammin muotoiltua ihmiskehoa myötäilevää muotoa.
Minun tuolieni verhoilu oli sinistä vakosamettia, joka oli päässyt jo pahasti kulumaan ja osittain repeämään. Sininen ei ole minun väri missään asiassa. Mietin pitkään miten tuolit pitäisi uudistaa.
Luin jostain, että Kukkapuro kannattaa aina vanhan verhoilun säilyttämistä. Päädyin kuitenkin verhoiluttamaan tuolit vaaleanruskealla vakosametilla, joka sopii paremmin meidän sisustukseen. Olisin halunnut verhoilla tuolit oranssilla vakosametilla, joka on yksi tuolin alkuperäisvärejä. Sopivaa sävyä ei kuitenkaan löytynyt. Tuoleja on tehty nahan ohella vakosametista, joten jotain ajan henkeen kuuluvaa sentään säilyi.
Minusta Ikean pöytä sopii oikein hyvin tuohon design-tuolien väliin. Pöytä kätkee sisälleen kaikki virkkauslankani.
Tuoleista voi irrottaa käsinojat ja tuolit voi yhdistää sohvaksi. Tuoleja on myös pyörivää mallia, mutta minun tuolini eivät pyöri. Ergonomia on keskeistä Kukkapuron tuotannossa. Sen huomaa, kun istahtaa tuoliin. Minulla oli tapana istua toisessa tuolissa ja pitää toisessa tuolissa jalkoja. Vaan kuinkas kävikään, kun tuolit verhoiltiin. Nyt pitää istua sievästi, ettei vaan kangas mene heti huonoksi.
Ihan näin vaatimattomasti sanottuna, minulla on pala Porvoota. No, tosin sitä on vain muutamassa Vallilan sohvatyynyssä. Uudet verhoilut Saturnuksisssa ja uudet sohvatyynyt ovat osa olohuoneen pientä uudistusta. Haluaisin vielä ostaa uusia valaisimia ja uuden taulun, mutta sopivia onkin aika vaikea löytää. Ostan sitten, kun kohdalle osuu.
Nautitaan tammikuun talvipäivistä. Valon määrä on vähäinen, mutta lisääntymään päin!
