Kuusi kuvaa kesästä

Sain kuusi kuvaa kesästä haasteen Annelilta, Pihakuiskaajan puutarhasta. Kiitos Anneli, haaste oli mieluinen. Oli todella rentouttavaa selata kesäkuvia ja nauttia kaikesta valosta ja vihreästä, joita kuvat minulle tarjosivat.
Rakkain muisto kesästä on tyttäreni häät. Päivä oli täynnä rakkautta, nuoruuden riemua ja juhlatunnelmaa. Kuva on valokuvaaja Mikko Pääkkösen.

Rakkaiden muistojen joukkoon jäi myös poikani valmistumisjuhlat. Pidimme juhlat ulkona, kun osui niin kaunis päivä. Perunat johdattivat takapihan juhlapaikalle ja sopivat kokkijuhlien teemaan.

Kesämökkinaapurini on veljeni, jonka mökillä vierailimme usein kahvien tai jutustelun merkeissä. Kuvasin veljeni mökkiä minulle niin tärkeän puun koivun katveesta.

Yksi kesän erikoisimmista kokemuksista oli Rokkiralli. Tyttäreni mies harrastaa sitä ja olin kisoissa kahdesti mukana. Rokkirallissa oli aitoa urheilumeininkiä. Tunnelma oli rento ja ihan käsittämätöntä, että kilpailijat auttoivat toisiaan, jos vain pystyivät. Menen ensi kesänä ehdottomasti uudestaan.

Yli tuhannen kuvan joukosta tämä kuva oli helppo valita. Puutarha ja kasvihuone ovat minun mielipaikkojani. Tomaatin taimenen nouseminen mustasta mullasta on aina yhtä ihanaa, puhumattakaan valmiista sadosta.
Vaan miten minun käy ensi kesänä? Apulaispuutarhurini eli poikani ei olekaan käytössä ensi kesänä kasteluapuna, kun minä olen mökillä. Kasvihuone on siis kotona. Poikani lähtee armeijaan. No, tätä asiaa en jaksa nyt miettiä tarkemmin. Kaikki selviää aikanaan.

Innostuin viime kesänä kaikenlaisen romutaiteen tekemisestä. Suurin innoittajani oli Pinterest, josta ammensin ideoita ja tuunailin niistä omia versioita. Lauantain postauksessa näette uusimman pöllöni, joka toimii lyhtynä. Siis kannattaa poiketa täällä myös lauantaina.

Kesäkuvahaasteeseen saa vastata kaikki kesäihmiset. Kannattaa selata kesäkuvia ja tuoda niitä meidän muiden iloksi. Pidän kovasti joulusta, mutta kesän vihreys vie voiton!

Pihakierros mökillä osa 2

Kasvimaalta ei ole muuta näytettävää kuin tämä kyltti. Pavut ja kesäkurpitsat ovat kärsineet jatkuvasta sateesta. Muutamat kesäkurpitsat ovat kukkineet upeasti, mutta pörriäisiä on ollut ihan liian vähän liikkeellä. Pupun takana oleva ruusupapu yrittää köynnöstellä kaariportissa. Toivottavasti se vielä onnistuu.

Kosmoskukka on kiitollinen ja helppo kasvatti. Laitan niitä joka vuosi ja loppukesästä saan nauttia runsaasta kukinnasta. Tänä vuonna ei tosin kosmoskukkiakaan tule niin paljon kuin tavallisesti, mutta aika hyvin kuitenkin.

Keltainen pieni kultahippu. Samettisen kaunis ja herkkä.

Olen istuttanut tuoksuvatukan kasvimaan taakse, kun en muutakaan paikkaa keksinyt. Se oli paras paikka, vaikka en sitä silloin tiennyt. Tuoksuvatukka kutsuu luokseen pölyttäjiä. On kiva kuunnella melkoista surinaa ja pörinää, kun pölyttäjät ovat työssään. Tuoksuvatukka leviäisi mielellään vähän liikaakin, joten olen joutunut rajoittamaan sen kasvua.

Tekokukkia, joihin minulla on viha-rakkaussuhde. Ne tuovat väriä mökkipihaan, mutta mieluimmin katselisin aitoja pelargoneja. Onneksi tekokukat eivät ole enää niin muovisen näköisiä kuin ennen.

Niin herkkää, että! Sain pussillisen olkikukan (sillä oli joku virallisempi nimi, jota en muista) siemeniä ja istutin ne yrttipenkkiin. Olkikukka on menestynyt parhaiten tänä kesänä. En aio kuivata näitä. Kuivakukat ovat minun mielestäni tekokukkiakin kamalampia.

"Ruostekukat" ovat aina yhtä nättejä. Jätelavalöytöjä, jotka laskin käsistäni rapun pieleen. Siinä ne ovat kukkineet jo monta vuotta.

Ei liene yllätys, että lopuksi on kuva koivuista. Tässä kolme kovaa kaverusta kaunistaa lampimaisemaa. Mikäs siellä vasemmalla näkyy? Joku onneton koivun rääpäle, joka yrittää päästä porukkaan. Se on niin säälittävän näköinen, että en ole millään raaskinut kaataa sitä pois.