Sämpylöiden leipominen lievittää käsillä tekemisen tuskaani. Minulla ei ollut mitään käsityötä työn alla, joten päätin pyörätttää sämpylät ihan vain illan iloksi.
Kun olin laittanut sämpylät kohoamaan pellille, satuin vilkaisemaan olohuoneen ikkunasta ulos. Mitä näinkään? Naapurin pihasta tuli savua. Se tarkoittaa vain yhtä asiaa. Siellä tehdään jotain ruokaa! Sain sämpylät uuniin ja kipaisin oitis naapuriin.
Siellähän se lohi loimusi. Vastustamaton tuoksu levisi ympäristöön ja toinenkin naapuri tuli paikalle. Totesimme yhdessä, että lohi on aivan liian iso kahdelle. Me muut naapurit voimme kyllä auttaa asiassa. Päätimme pitää pienet illanistujaiset. Minä lupasin tuoda sämpylöitä ja toinen naapuri lähti pilkkomaan salaattia.
Minulle tuli kiire. Olin onneksi ehtinyt valmistelemaan merimiespihvin, jonka laitoin uuniin hautumaan sämpylöiden jälkeen. Poikani vielä ihmetteli, että ai, äiti tekee ruokaa. No myönnetään, että viime aikoina se puuha on jäänyt hieman vähemmälle.
Pakkasin kassiin juustoja, suolakurkkuja ja muita tykötarpeita mitä kaapista sattui löytymään. Olen muuten tehnyt tuon kahvikassin itse. Kävin joskus kansalaisopiston kurssin, joissa opeteltiin tekemään kaikenlaista kahvipusseista. Kahvipussityöt ovat jääneet ja virkkaus on nyt se mieluisin käsityömuoto.
Saan olla kiitollinen ihanista naapureistani. Eihän sitä sovi ihan jokaiseen pihaan mennä kärkkymään ruokaa. Istuimme pihalla talvivarusteet päällä ja puhuimme asioita laidasta laitaan. Yksi puheenaihe oli nukkuminen. Se ei olekaan kaikille kovin helppoa hommaa. Totesin, että tällä kadun pätkällä taitaa joku meistä valvoa yön jokaisena tuntina. Sen verran kirjavaa on nukkuminen tällä porukalla.
Korillinen sämpylöitä hujahti illassa ja annoin naapureille vielä aamupalasämpylät mukaan. Minulla alkaa syysloma ja näin lauantaiaamuna loman alussa olo tuntuu erityisen leppoisalta ja rennolta. Toivon teille kaikille oikein ihanaa lauantaita. Muistetaan nauttia ihan niistä kaikista pienemmistäkin hetkistä, vaikka aamukahvin tuoksusta ja hiljaisuudesta.
