Matkalla pohjoiseen

Sain kutsun ystäväni häihin viime lauantaina Saariselälle. Vaikka matkaa kertyi yhteen suuntaan yli tuhat kilometriä, päätin mieheni kanssa, että matka taittuu omalla autolla. Se kannatti. Matkalla oli mielenkiintoista nähtävää kuten Hiljainen kansa Suomussalmella. Tunnustan, että olen käynyt Lapissa vain kerran. Oli mahtavaa ihailla Lapin kauniita maisemia ja kyllähän ne porotkin näyttivät eksoottisilta etelän ihmisille.

Olimme varanneet  ystäväpariskunnan kanssa mökin Rukalta. Siellä yövyimme yhden yön. Rukalla olen käynyt, mutta siitä on todella kauan.

Mökin nimi ei jäänyt mieleen, mutta mökki oli siisti ja kodikas. Emme ehtineet viettää siellä paljon aikaa, kun halusimme kävellä ja nauttia kauniista säästä.

Ilta Rukalla oli kaunis. Kävelimme hyvän ruoan päätteeksi ravintolasta mökille. Rukalla olisi varmasti paljon nähtävää, mutta nyt emme ehtineet enempää.

Lapissa oli ollut aurinkoinen viikko, mutta sää alkoi muuttua pilviseksi. Saariselällä aurinko vielä yritti paistaa pilvien välistä. Ihailimme hetken maisemia Kaunispäällä.

Ystäväporukalla varasimme Saariselältä upean Karhunpesä1-mökin.Olipa mielenkiintoista yöpyä mökissä, joka on niin täysin erilainen kuin oma kesämökki.

Keittiö oli tasokas ja tyylikäs. Siellä oli värit minun makuuni. Näin hienot paikat ovat kai loma-asuntoja, mökki on ihan väärä sana.

Kattolampusta oli pakko ottaa kuva, kun en ole tällaista koskaan nähnyt. Hieno oivallus, miten poronsarvia voi käyttää.

Lauantaiaamuna alkoi matka hääpaikalle. Se ei ollutkaan mikään tavallinen häiden pitopaikka. Mihin pitkospuut johtavat? Siitä kerron lisää ensi lauantaina.