Ostin kirpparilta Kaija Pakkasen saturunokirjan Leikkimökin runokoppa 50 sentillä. Kukkakuvien seuraksi sopii Kaijan runo:
Kesä
Hyttysen hyrinä
ukkosen jyrinä
perhosen lento
vanamo hento
purojen juoksu
mataran tuoksu
matojen tonkija
onnekas onkija
hehkuva katu
kuutamosatu
mansikkamaito -
kesä on aito.
Mökkipihassa sammakko tarkasteli ostoksia ja tutki kurjenpolvien värejä. Ostin myös punakaunohattuja ja hanhikkeja viime talvena paleltuneiden perennojen tilalle. Kun on tällainen "ei mistään kotoisin" olevaa sorttia, ei missään pihassa voi olla paljon hoidettavaa puutarhaa. Kun olen mökillä, pitäisi jonkun hoitaa kotipihaa. Se tosin onnistuu toistaiseksi niin kauan kuin apulaispuutarhurini eli poikani asuu kotona. Kääk! Miten käy kasvihuoneharrastukseni? Kun olen pois mökiltä parikin viikkoa, voi tilanne olla melko kurja, jos on sattunut hellejakso ja kasvit huutavat vettä, eikä kukaan kuule.
Aamuteetä juodessani selailin Kaija Pakkasen kirjaa ja katselin kirpparilta ostamaani pientä purkkia. Minäkin innostuin runoilemaan.
Kirpparin hyllyllä soma purkki
minua uteliaasti kurkki.
Et kyllä rahojasi hassaa,
jos raotat lomakassaa.
Neljä euroa ja mukaasi lähden,
osta nyt edes ruusujen tähden.
Kappas, sanoi rouva tää
ja purkin mukaan nappas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti