Sunnuntai oli melkoisen harmaa ja sateinen päivä. Sellainen päivä, jolloin mieluiten pysyisi peiton alla ja surffailisi tv-kanavalta toiselle. Kevät tekee kuitenkin ihmeitä, eikä mikään mahti maailmassa olisi saanut jäämään minua peiton alle. Sekin voi olla kyllä joskus ihan kiva vaihtoehto. Kevät on niin mahtavaa aikaa myös sateella. En voi hukata minuuttiakaan. Istuin kasvihuoneessa ja suunnittelin kevään istutuksia. Tomaatintaimet ovat jo kasvamassa keittiön ikkunalla. Ne ovat kyllä niin pieniä, että en tiedä, mikä on se päivä, kun niistä saan satoa. Paprika ja munakoiso eivät itäneet lainkaan. Harmittaako? No, ei tietenkään. Jos taimet eivät onnistu, kaupasta saa monenlaisia vaihtoehtoja. Nautin lounassalaattia ja keitin kupposen kahvia akkukäyttöisellä keittimelläni. Kurkun ja kesäkurpitsan siemenet pitäisi laittaa kohta itämään. Jatkoin suunnittelua, kun sade ropisi ihanasti kattoon.
Kasvihuoneen ikkunasta näkee kaksi kääpiöomenapuutani. Olen laittanut oksien painoksi vanhoja kahvikuppeja. Täytyy myöntää, että puissa on ollut muutaman vuoden aikana enemmän kahvikuppeja kuin omenia. Harmittaako? No, ei tietenkään. Tulipahan käyttöä joutaville kahvikupeille.
Poikani vanhoissa kengissä oli jo pohjatkin puhki, mutta niitä ei saanut kuulemma missään tapauksessa heittää roskiin. Tietysti täytin hänen toiveensa, mutta ehkä hieman eri tavalla kuin hän kuvitteli. Lounaan jälkeen lähdin käymään paikallisessa Kodin Terrassa hakemaan orvokkeja. Monet muutkin olivat lähteneet kaupoille sateisena päivänä. Minun piti uteliaisuuttani kurkistella ihmisten ostoskärryihin ja ihmetellä, että mitä he olivat tulleet ostamaan. Kärryistä löytyi ainakin pensaita, multasäkkejä ja kaikenlaisia puutarhatarvikkeita. Istutin orvokit etuoven lähelle piristämään sisääntulijoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti