Operaatio nurmikon poisto

Minulla on nurmikonpoistovimma. Johtunee siitä, että tykkään nurmikkoa enemmän kivistä ja hiekasta. Syyshortensian alta nurmikko jo lähti ja nyt oli vuorossa takapihan ensimmäisen tasanteen nurmikonpoisto. Olipa raskasta hommaa poistaa nurmikkoa käsipelillä. Suurin vastuu työstä oli miehelläni, mutta hikeä pukkasi minullakin jo pelkästä katselemisesta.

Kaikki on aina loppu. Kivituhka loppui kesken ja multaakin saisi olla kuorma-autollinen jossain pihan perillä odottamassa. Padat odottavat paikalleen pääsyä ja pari muutakin pataa on tulossa tasanteelle.

Tasanteelle ei pitänyt tulla muuta kuin padat, mutta en millään malttanut olla laittamatta muutamaa kasvia harmauden keskelle. Kaunokaiset ja hopeahärkit leviävät toivottavasti tuomaan vähän väriä ja elävyyttä.

Iso ilo pienistä kukista. Mustasilmäsusannan ensimmäiset kukat ovat niin kauniita. Ilo onnistumisesta tuntuu tosi hyvälle.

Ihan valtavan iso ilo on myös tästä pienijalkaisesta ihmisenalusta, joka kävi tutustumassa ensimmäistä kertaa mummulaan. Yritin hössöttää vaan kohtuullisesti, mutta oli se niin vaikeaa.

Ihanaa viikonloppua kaikille! Aurinko ja lämpö hellii meitä, nautitaan siitä.