Yläkerrassa ei ole väliseiniä, vaan kaikki on yhtä suurta tilaa. Makuutila on varjoisammalla puolella ja kaikki kuvassa näkyvä on jostain saatua. Sisustukseen en ole montaa euroa tuhlannut. Päiväpeitot olen muistaakseni ostanut itse. Kyllästyin kellertäviin mäntypaneeliseiniin ja maalasin ne kolmeen kertaan valkoisiksi. Tästä piti kyllä käydä perheneuvotteluja mieheni kanssa. Lopulta hän osallistui talkoisiin ja maalasi katot kahteen kertaan valkoisiksi. Sisustuksessa saa olla väriä, mutta valkoiset seinät ja katot tuovat valoa ja raikkautta.
Ja mikäs se siellä nurkassa kyyhöttää? Televisio, jota vannoin, että koskaan en sellaista mökille hanki. Se melkoisen näppärä aurinkopaneeli mahdollisti tämän teknisen kehittymisen. On se niin mukava illan päätteeksi katsoa vaikka uutisia. Istun edessä näkyvässä korituolissa ja katson, jos en televisiota, niin isoista ikkunoista näkyvää maisemaa lammelle.
Jos olisin huonekalu, olisin keinutuoli. Se on perinteinen, rento ja mukava. Keinutuoli on keskeisellä paikalla. Se viihtyy valossa, ei missään tapauksessa varjossa. Takana on vanha kunnon heteka vieraille. Nukkumisen mukavuus on sitä luokkaa, että vieraat eivät pitkään viihdy. Kuvassa myös lasteni vanha pinnasänky, jossa kaikki ovat nukkuneet. En millään voinut sitä hävittää. Toin sen kotoa mökille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti