Kiitos, nyt riittää!

Olen Rantakutvelon kanssa yhtä mieltä siitä, että nyt tämä talvi saa olla ohi. Viime viikolla sää vähät välitti meidän mielipiteistä. Olin mökillä (en edes pohjoisessa) ja joka aamu oli pakkasta noin -16 astetta. Lumen korkeus oli joka puolella vähintään 75 cm.

Kasvimaan muokkaaminen ei jostain syystä tullut mieleeni. Lunta oli kasvimaallakin aitojen reunoja myöten.

Kuvassa ei näy, mutta kasvihuone-kesäkeittiön katolla oli niin paljon lunta, että mieheni oli pakko helpottaa katon kuormaa. Hän oli jo tulossa flunssaan ja kattohomma taatusti edesauttoi asiaa. Siinähän se loma sitten menikin. Ensin mieheni sairastui flunssaan ja sitten minä.

Tuolla jossain on kaivo. Kaivolle pääsi vain lumikenkien ja lapion avulla. Olimme suunnitelleet mieheni kanssa kiireettömiä lumikenkälenkkejä ja nuotiokahveja. Ehdimme tehdä yhden pienen lenkin ennen sairastumista.

Tässä taas on grillin paikka. Aurinko paistoi ihan koko viikon. Sää oli kylmä, mutta kaunis. Ihailimme säätä ikkunasta ja haaveilimme nuotiolla istumisesta.

Kunnantoimisto (vierashuone) palvelee vain kesäisin, joten sinne ei tarvinnut tehdä polkua.

Huussiin oli sentään urakoitava polku. Tämä olikin ainoa pitempi kävelyreitti lomaviikolla. Lomani ei missään tapauksessa mennyt pilalle. Olen niitä ihmisiä, jotka menevät flunssassa töihin, kun ei ole kuumetta. Nyt minulla oli mahdollisuus levätä oikein kunnolla. Luin lehtiä, kirjoja ja tein käsitöitä. Mikäs sen mukavampaa!

Lampaanviulu vaihtui Buranaan ja Finnrexiniin (ja tietysti lohtusuklaata), mutta silti lomaviikko oli kaunis ja rentouttava.