Vesisateessa

Kiertelin mökkipihalla ja katselin vesisadetta kameran kautta. Vesitynnyrissä on vettä riittänyt. Näitä on kaksi, toisesta otetaan saunaan pesuvesi ja toisesta vettä puutarhan kastelua varten. No, eipä ole tarvinnut puutarhaa kastella.

Tästä tulee mieleen öinen tähtitaivas.Lampivesi on tummaa ja pohja mutaa, mutta meidän lammessa on mudan alla kova hiekkapohja.

Männynoksa kantaa urheasti vedestä painavat oksansa. Pienet kellot jokaisen havuneulasen päässä soittavat sataa sataa ropisee- sävelmää.

Tämmöinenkin piti kuvata. Lammen vesi näyttää nyt ihan harmaalta. Vain yksi vesikupla rikkoo peilityyntä pintaa. Sade katosi hetkeksi vain alkaakseen uudestaan.

Peltikki-parka haluaa navettaan sateelta suojaan. Tällä tontilla on rakennettu terassia ja kasvihuonetta ja muutakin koko kesä, mutta navettaa ei näy missään.

Plääh! Ei ole helppoa täälläkään. Juippi kaipaa suojaa kauhansa ei kuin päänsä päälle.

Kesäkurpitsat tarvitsevat pölyttäjiä, vaan niitä ei näy missään. Minulla ei ole koskaan ollut näin komeita kesäkurpitsoita. Tuleeko satoa, se on toinen juttu.

Kääk! Siinä se on. Syksyn ensimmäinen keltainen lehti. Tästä se alkaa.

Mieluimmin katselen näitä keltaisia pisaroita. Mökkimaasto ei ole kantarelliseutua, mutta näillä sateilla jo niitäkin alkaa ilmestyä. Kylläpä sienisoossi maistui makoisalle uusien omien perunoiden kanssa.

Tervetuloa mukaan uudet lukijat Liisa ja Nila!