keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Keskeneräiset käsityöt


Minä olen aina ihmetellyt, että miksi ihmisillä on niin paljon keskeneräisiä käsitöitä. Miksi he eivät tee niitä loppuun asti? Sain ymmärrystä asiaan, kun huomasin, että olen itse samassa tilanteessa.

Keinutuolin selkänojalla roikkuu kaulahuivi, jota aloitin tekemään lomalla (idea Pinterestistä). Huivia oli ihana virkata aurinkoisella parvekkeella uimapuku päällä. En pääse nyt ihan samaan tunnelmaan virttynyt villatakki päällä ja villatöppöset jaloissa iltahämärissä kotisohvalla.


Ponchon (malli Drops), virkkaamisen aloitin ennen lomaa, mutta se keskeytyi, koska langat loppuivat. Tilasin uudet ja hain ne jo R-kioskilta. Lankapussi odottaa nyt eteisen pöydällä. Matka siitä olohuoneen sohvalle, jossa yleensä teen käsitöitä, on yllättävän pitkä.


Tämä käsityö häviää hieman olohuoneen maton väreihin. Olisikin kadonnut vaikka maton alle näkymättömiin. Tästä on tulossa virkattu kassi. Ohje on Vikatikki-blogista. Isoäidin neliöitä on mukava virkata, mutta en miettinyt tarpeeksi pitkälle, kun aloitin työn. Paloista kootaan tässä muodossa kassi. Sitten pitäisi ommella vuorikangas. Ompelu kuulostaa nyt mahdottomalta toimenpiteeltä.


Ja nämäkin vielä! Tein jouluna kynsikkäitä oman mallin mukaan. Tarvitsen niitä töissä, kun siellä on niin kylmä. Toinen on valmis, mutta toinen on ihan alkuvaiheessa. Nyt ei oikein huvita muistella ohjetta ja kevätkin jo tulossa huimaa vauhtia.


Lankavarastosta pilkistää viime kesänä aloittamani keittiön pöydän kaitaliina. Tekeminen loppui, kun lanka loppui. Lankakin on jo ostettu ja työstä puuttuu enää noin 10 cm, mutta se tuntuu ainakin kilometriltä.

Käännän keskeneräisyyden positiiviseksi asiaksi. Minulla on monta rautaa tulessa ja tekemisen meininkiä. Se ei olekaan huono juttu!


24 kommenttia:

  1. Tää oli kyllä ehdottomasti hauskoin postaus tälle viikolle :) Matka eteisestä sohvalle tosiaan voi olla melkoisen pitkä :D
    Kävin äidin luona toissa iltana kylässä (vein haalarini hänelle kavennettavaksi) ja hänellä oli kolme käsityötä kesken ja nyt se minun haalari neljäntenä hommana. Siinä kummastelin hetken että miksi pitää olla kolme, eikö voi tehdä yhden kerrallaan. Mutta ihanaa ettei äitini siis ole ainoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Yritin kuvailla sitä tuskaa, kun ei yhtään huvita ja kuitenkin pitäisi jotain tehdä.

      Poista
  2. Minäkin tykkään virkkaamisesta. Tekemäni isoäidin neliöt sopivatkin hyvin meidän vanhan hirsimökkimme tunnelmaan. Kotiini ne eivät kävisikään. Mökillä tykkään virkata terassilla ja katsella ja kuunnella ympäröivää luontoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa pääsisi mökin terassille virkkaamaan ja kuuntelemaan heräävää luontoa.

      Poista
  3. Kivoja töitä sinulla on meneillään, kun johonkin kyllästyy tekee sitten toista. Mukavaa päivää sateesta huolimatta:)

    VastaaPoista
  4. Virkkaaminen on tosi kivaa, mutta välillä tahtoo käydä juuri noin :). Ja vanha sananlasku sanoo, että jos ei ole kahta kynsikästä, niin pidä toinen käsi taskussa :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paras sananlasku ikinä 😀. Tuon pidän mielessäni.

      Poista
  5. Ihana postaus, kiitos tästä. Niin kauniita virkkauksia. Ja kauniita värejä. Olet tosi taitava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, kiva kuulla. Minulla on nyt menossa sellainen väriä elämään-vaihe.

      Poista
  6. Kivoja virkkauksia olet aloittanut. Virkkaaminen on kivaa.
    Kivasti kerrottu hyvän tuulen postaus. ;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minulle tulee näistä kommenteista aina niin hyvä mieli.

      Poista
  7. Todellakin monta rautaa tulessa ja se on ihan positiivista!
    Kauniita virkkauksia, jotka ilahduttavat myös täällä ruudun takana istujaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Positiivisuus on valttia ja antaa virtaa elämään.

      Poista
  8. Kauniita keskeneräisiä:) Mutta voi miten samanoloisia ajatuksia on päässäni pyörinyt. Minulla on useampi ompelutyö kesken. Yksi kirjontatyö ainakin. Ja virkattuna vissiin pari tyynynpäälisiin aiottua juttua, mutta kun ne vaatisi vähän muutakin kuin ne virkkuut. Ja useimmat näistä olleet kesken jo tosi kauan. Nuorena ihmettelin minäkin kun joku vanhempi ihminen puhui keskeneräisistä töistään ja minä siihen kehumaan, että minä teen ensin loppuun, ennenkuin aloitan uutta... Varmaan tuo ihminen ajatteli, että niin nyt, mutta entäpä joskus... Mutta ostinkin kyllä yhden keskeneräisen pienen kirjotatyön taannoin, josta puuttui aivan vähän. Jotenkin sitä oli kiva alkaa tänään. Jospa se poikisi intoa vähän muuhunkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon sinulle innostusta käsitöihin. Voin kuvitella, että tuo vanhempi ihminen on tosiaan ajatellut, että niinhän sinä luulet, mutta odotas vain.

      Poista
  9. Ihania juttuja tulossa!❤
    Minä vaan ihastelen, kun itse en osaa virkata.
    Hyvää keskiviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kaikkea kivaa olisi suunnitteilla, jos vain olisi aikaa.

      Poista
  10. Kivoja juttuja tuloillaan. Erityisesti tuosta huivista tulee niiin upea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, minäkin tykkään huivista, kunhan vain saisin sen valmiiksi.

      Poista
  11. Ihanat keskeneräiset. Kauniita värejä. Mukavaa loppuviikkoa, Ansu.

    VastaaPoista
  12. Kauniita keskeneräisiä töitä. Jatka hissukseen, kyllä ne siitä valmistuvat. Kaikista tulee upeita.

    VastaaPoista
  13. Kiitos, kiirettä en aio pitää, muuten ne jäävät kesken.

    VastaaPoista