lauantai 25. helmikuuta 2017

Kevyttä elämää


Helmikuussa olen viettänyt kevyttä elämää. Vaihdoin vaalean leivän rukiiseen ja jätin pois makeat kahvileivät. Smoothiet ovat maistuneet aamulla tai sauvakävelylenkin jälkeen palautusjuomana.
Mitään varsinaista laihdutuskuuria en ole pitänyt. En usko kohdallani sellaisiin ollenkaan, koska kaikki mikä lähtee, tulee takuuvarmasti takaisin. Joskus vain on hyvä palauttaa ruokavaliota oikeille raiteille.


Tein helmikuussa jotain täysin poikkeuksellista. Olen lankuttanut melkein kuukauden ajan joka ilta. Luin netistä lankuttamisesta ja päätin kokeilla. Laitoin jääkaapin oveen lapun, jossa on merkitty jokaiselle päivälle sekunnit, jotka tulisi lankuttaa. En ole päässyt lähellekään tavoiteaikoja, mutta puolitoista minuuttia jaksan lankuttaa ja olen siihen tosi tyytyväinen.


Kukaan muu ei huomaa, mutta minä itse huomaan, että vyötärönseutu on kiinteämpi. Sekin tuntuu mukavalta. Lankutus ei ole mitään välineurheilua. Kotoisasti villasukat jalassa voi lankuttaa Emmerdalen katselun ohessa. Sopii minulle!


Mutta mitä tapahtuu nyt lankutukselle ja kevyelle ruokavaliolle, kun lähden mieheni kanssa huomenna kahdeksi viikoksi Kanarian Fuerteventuraan? Olemme olleet elokuussa naimisissa 30 vuotta ja kyllähän sitä täytyy juhlia.
Tarkoitukseni on postailla kuulumisia matkan varrelta. Jos ette kuule minusta mitään, yhteydet eivät ehkä toimi riittävästi. Onhan sekin tietysti mahdollista, että aika ei riitä postailuun. Pitkät hiekkarannat ja aurinko saattavat sekoittaa kesäihmisen pään ja aika kuluu muihin mieltä virkistäviin asioihin.

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

DIY: Kruunu peltipurkista


Minulle tuli tarve viettää prinsessapäivää. No ei sentään. Kruunu ei tosiaan ollut tarkoitettu minun päähäni, vaan ihan vaan tuikkukipoksi pöydälle.


Tuunaukseen tarvitsin: pari peltipurkkia, helmiä, tarrahelmiä, porakoneen,peltisakset, kuumaliimapistoolin ja miehen. Minä selostin Pinterestistä löytämäni idean miehelleni, joka toteutti sen.
Mieheni leikkasi peltisaksilla purkkiin tasaisin välein sakaroita. Sen jälkeen hän porasi reikiä peltipurkin ympäri ja laittoi kileliimaa sakaroiden ympärille, etteivät ne olisi niin teräviä. Helmet kiinnitettiin myös liimalla (minä sentään avustin siinä). Lopuksi liimasin purkkien ympärille tarrahelmiä.


Tuikun valo näkyy oikein kivasti reikien läpi. Päällystin yhden purkin washiteipeillä. Yritin käyttää kruunuihin sopivia teippejä. Luulen kyllä, että kruunut päätyvät mökille ja purkki odottelee jotain muuta paikkaa.

Jäin kyllä vähän miettimään, että miltä kruunu mahtaisi tuntua päässä. Kun nyt en satu tuntemaan ketään prinsessaa, jolta voisi kysyä.

lauantai 18. helmikuuta 2017

Finnmarin tehtaanmyymälässä


Kävin tässä yhtenä lauantaina Finnmarin tehtaanmyymälässä Lahdessa. Myymälä on täynnä ihania kynttilöitä ja sisustustuotteita.


 Nämä näyttävät aika herkullisilta, vaikka eivät olekaan syötäviä.


 Kukkaterapiaa, ihanaa!


Pastellinsävyisiä unelmia.

Myymälässä on myös astioita. Mansikkapurkki maksoi vain 1.50 euroa. Ei paha, mutta maltoin mieleni.


 Saisiko olla hyvin käyttäytyviä koiria kotiin vietäväksi?


 Jos edes yksi vähän isompi koira?


Kissaystäviä ei sovi unohtaa.

Jollekin tuli kiire, kun kengät jäi pöydän alle.

 Tällainen vesikoriste olisi puutarhassa rentouttava.


 Tehtaanmyymälässä on ihan normaalihintaisia tuotteita, mutta myös todella edullisia tuotteita, joita minullekin tarttui tällä kertaa mukaani.


Rentoa lauantaita!

tiistai 14. helmikuuta 2017

Hyvää ystävänpäivää


Ystävänpäivän kunniaksi tein pienen taulun ja tuunailin tulitikkurasioita. Ystävänpäivänä haluan erityisesti muistaa teitä kaikkia, jotka käytte täällä blogissani piipahtamassa tai kommentoimassa. Jokaisesta teistä olen äärettömän iloinen ja kiitollinen.



Tyttöpupu heittää sydämen kohti mielitiettyä. Poikapupu on onnesta niin sekaisin, että silmätkin menee ihan ristiin.


Liimasin tulitikkurasioiden päälle ensin sydänaiheista paperia ja sitten paperin päälle itse virkkaamani pienen pupun. Laatikon pohjalle liimasin lehdistä kivoja kuvia.

Toivon teille kaikille oikein ihanaa ystävänpäivää ja samalla toivotan tervetulleeksi blogiini uudet lukijat Tuija ja Minna!

lauantai 11. helmikuuta 2017

Serkun syntymäpäivillä osa 2


Serkkuni syntymäpäivillä herkuteltiin oikein kunnolla kuten viime postauksessa kerroin. Herkkujen ohella juotiin tietysti muutama kuppi kahvia. Olikohan kahvi peräisin tästä purkista?


Vai olisikohan kahvi ollut jossain näissä purkeissa?


Tai sittenkin näissä purkeissa tai jossain niissä lukuisissa muissa purkeissa, joista en ottanut kuvaa.


Serkkuni keittiössä on tällaisia pieniä maustepurkkeja pitkälti toistakymmentä.


Keittiöstä löytyy tarvekaluja kaikkiin tilanteisiin.


Tässä keittiössä voi kokata ja vispata isompaa tai pienempää keitosta, yleensä isompaa. Kakkuvuokiakin löytyy luultavasti kaikissa mahdollisissa kokoluokissa.


Serkkuni taidot eivät rajoitu kokkaamiseen. Keittiöjakkara sai uuden ilmeen vanhoista suomalaisista näyttelijöistä.


Pesusoikko kääntyi makuuhuoneen lampuksi. Tämäkin muutos on serkun käsialaa.


Minulla on synttärit vähän myöhemmin, mutta sain toiselta serkultani lahjaksi vanhan Hangon keksi-rasian. Olin ihaillut tällaista rasiaa viime kesänä yhdellä kirpputorilla, mutta sillä purkilla ei ollut kantta. Serkkuni oli täyttänyt tämän purkin itse leipomillaan kookos-suklaakekseillä, joista ei tietysti ole enää kuin muisto jäljellä.


Tarpeettomille paistinpannuillekin löytyy uutta käyttöä. Valoa viikonloppuunne ystävät!

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Serkun syntymäpäivillä osa 1


Serkullani on tapana pitää syntymäpäiväjuhlat pienelle porukalle. Minä ja mieheni kuulumme tuohon onnellisten joukkoon. Koskaan ei voi aavistaa, mitä juhlissa tarjotaan. Yksi asia on kuitenkin varma, mikään pöydän antimista ei lopu kesken.


Serkkuni leipomukset ovat kaikki mallia experiment tai vähän kaikkea. Näihin ei kannata ohjeita kysellä. Jollain vain on taito hyppysissä laittaa ainekset sopivaan muotoon. Kakussa oli ihana kerman, rahkan ja vadelman yhdistelmä.


Onkohan tässä nyt varmasti riittävästi kuudelle henkilölle? Pöydässä oli näiden lisäksi vain 14 muuta sorttia. "Lähti vähän käsistä", sanoi serkkuni. No, se ei meitä vieraita harmittanut ollenkaan.


Voiko tällaisia herkkuja olla olemassakaan? Kyllä voi ja minä onnellinen istuin niiden vieressä.


Jaa, mitäs tässä nyt olikaan. Lohipasteijoita ja jotain muuta ihanaa suolaista. Serkulta ei tietysti kannata kysyä. Vastaus on kuitenkin, että vähän kaikkea. Voi sentään, yksi kuva unohtui! Pöydässä oli myös karjalanpiirakoita munavoilla, täytettyjä ruisnappeja ja suolaista piirakkaa. Maistoin kyllä kaikkia niitäkin, no ruisnappeja meni useampikin.


Kunnon syntymäpäiväjuhlilla pitää tietysti olla kahta lajia tuulihattuja ja kahvipöytäkeskustelun lomassa makeita tankoja naposteltavaksi. Totta puhuakseni en kyennyt enää maistamaan tuulihattuja, mutta mieheni varmisti, että nekin olivat suussasulavia.


Olisiko ohjeet olleet sittenkin tästä keittokirjasta? Serkkuni koti on täynnä ihania vanhoja tavaroita, joita esittelen teille lauantain postauksessa.


Haloo, täällä vaan puhutaan kuudesta henkilöstä, mutta tärkeimmät meinasi unohtua. Odessa-neiti tekee kaikki temput, että hänellekin tipahtaisi jotain herkkua. Odessa pitää niin paljon rapsuttelusta, että vieras väsyy ennen kuin Odessa, mutta herkuista puhuminen saa hänet heti liikekannalle.


Vanha herra Petu oli tullut kylään ja vointi on ihan parhaimmillaan kohti kesän seikkailuja. Viime kesänä vieras koira puri Petua niin pahasti, että henkikulta oli vaarassa. Syksy meni toipuessa, mutta nyt on taas innostusta ilmassa.

Jatkan siis lauantaina tämän ihanan kodin esittelyä. Tervetuloa Anne ja Birgitta mukaan blogiini!

lauantai 4. helmikuuta 2017

Ontelokuteesta virkattua

 

Virkkasin ontelokuteesta uuden kevätlaukun itselleni. Ontelokuteen olen tilannut Lankavalta. Ohje on myös Lankavalta, Esteri-laukku hieman suurennettuna.Sangat ovat pyörineet käsityökorin pohjalla ainakin 10 vuotta, mutta nyt niillekin löytyi käyttöä.


 Osa joululomalla virkkaamistani kukista löysi paikkansa.


Ja mitäs sieltä laukusta pilkistää? Seuraavan virkkausprojektin lankoja. Näistä saattaa tulla isoäidinneliöistä virkattu laukku. Se on sitten ihan toinen juttu, tarvitsenko minä vielä yhtä laukkua. Tekemisen ilo on pääasia.


Ostin ontelokuteet alunperin maton virkkausta varten. Kotiliedessä oli pari kolme vuotta sitten ohje Pelakuu-mattoon. Ohje löytyy myös netistä. Innostuin ohjeesta, mutta en ymmärtänyt riittävästi työn määrää. Ohjeen seuraaminen ja kuteiden päättely (jokainen kuteenpää ommellaan vielä ohuella langalla paremmin kiinni) oli minulle liikaa.
Nyt minulla on muutama neliö, joille pitäisi keksiä käyttöä.Penkinpäällinen tulee mieleen, vain penkki puuttuu.


Kahvalliseen koriin löytyi ohje myös Lankavan sivuilta. Ontelokude on todella nopeaa virkattavaa, mutta käsivoimat ovat koetuksella.


Ontelokuteet ovat isoilla rullilla ja aion käyttää ne kaikki pois tilaa viemästä. Loppukuteista teen pannunalusia. Tähtipannunalusen ohje on eilentein-blogista. Tämä on varmaan yksi nopeimpia virkkattavia töitä. Jouluna voisi tehdä lahjoiksi punaisia tähtipannunalusia. Yhdestä ontelokuderullasta tulisi kyllä lahjoja lähitienoon kaikkiin koteihin.
Ei, nyt ei ajatella lahjoja. Kevättä kohti ja ihanaa helmikuuta kaikille!

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Mitä ja milloin viimeksi?

Monissa blogeissa on kiertänyt kiva haaste, johon minäkin nyt vastaan. Viimeksi näin tämän haasteen Mansikoita ja vaahtokarkkeja-blogissa.
Haaste on vapaasti napattavissa, joten jos innostuit, ole hyvä!


Viimeksi minä

Ilahduin

Ilahdun aina mökin näkemisestä, oikein sydämessä läikähtää. Kävimme mökillä päiväreissulla. Tietä ei talvella aurata, mutta nyt pääsimme juuri ja juuri portille asti, kun lunta ei ollut paljoa.

Nauroin

Töissä, kun suunnittelimme työkaverien kesken tv-sarjaa työstämme tyyliin Kauniit ja Rohkeat.

Itkin

Onnenkyyneleitä  viime kesänä tyttäreni häissä.

Suutuin

Miehelleni, koska hän alkoi puhua mopon ostamisesta. Tarvitseeko 56-vuotias mies, jolla on moottoripyörä, mopo ja yksi mopo osina vielä yhden mopon? Ei tarvitse. Piste.

Harmistuin 

Kun kuuntelee uutisia, voi harmistua helposti. Moni asia maailmassa vaikuttaa huolestuttavalta.


 Häkellyin

Virkkaan kaikkea pientä, mutta isompia töitä en uskalla aloittaa, koska en tiedä, saanko niitä valmiiksi. Häkellyin ja yllätyin, kun sain tämän liivin valmiiksi viikossa.
 

 Kokeilin jotain uutta

Ostin Lidlistä neljällä eurolla sisustustarrapaketin ja liimasin tarrat jääkaapin oveen.

Urheilin 

Kokeilin täydellistä kidutusta, lankutusta ja aion jatkaa tätä kamalaa toimitusta joka ilta kuukauden ajan. Haluan nähdä, onko tällä luvattua vaikutusta. Se tekee kuulemma ihmeitä vartalolle. Saapa nähdä millaisen ampiaisvyötärön saan!


 Luin

Kun luin Unelmien talo ja koti-lehteä ja Meidän mökki-lehteä, vaivuin suloisiin sisustus- ja kesäunelmiin.

Söin

Koska olen viime aikoina syönyt ihan liikaa, olen syönyt muutamana päivänä lounaaksi rahkaa höystettynä lasten mangososeella. En usko laihdutuskuureihin, vaan pysyviin muutoksiin ruokavaliossa. Vuosien mittaan olen keventänyt ruokavaliotani, mutta talvella menee syöminen vähän överiksi, siksi rahkaa ja lankutusta.

Herkuttelin 

Oman äidin tekemä rusinapulla maistui herkulliselta ja toi lapsuuden mieleen.
 

 Tapasin

Tapasin tyttäreni kanalassa uuden tuttavuuden, silkkikana  Liljan. Silkkikanalla on hieman erilainen karvapeite kuin muilla kanoilla ja lisäksi se on kietaissut päähänsä upean karvahatun. Liljalla on pari lajitoveria ja nuori kukkokin opettelee jo vaativaa tehtäväänsä. Silkkikanat pääsevät keväällä omiin tiloihinsa.

 Päätin 

Päätin, että en tee päätöksiä. Yritän elää mahdollisimman rennosti ja tehdä vapaa-ajallla kaikkea sitä, mikä tuntuu mukavalle. No, onhan sekin eräänlainen päätös.


Inspiroiduin

Avasin Pinterestin ja laitoin hakusanoiksi crochet ja easter eli virkkaus ja pääsiäinen. Aloin heti inspiroitumaan ja pieniä pupuja putosi virkkuukoukulta yksi toisensa jälkeen.

Mukavaa helmikuuta kaikille ja Kirstille tervetuloa mukaan blogiini!