keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Kasvihuoneen kevätsiivous

 

Tervetuloa kirkkaus ja kevät! Painepesuri on oiva väline kasvihuoneen pesussa.Reilu suihkutus sekä ulkoa- että sisältäpäin ja homma oli ihan hetkessä tehty. Viimeistelin vielä kuivaamalla ikkunoita ja lattianpesulla.


Olen jo kertonutkin täällä, etten laita kasvihuonetta tänä vuonna perinteiseen malliin. Poika lähtee armeijaan ja minulla ei siis ole puutarha-apulaista käytöstä, kun olen mökillä. Teen kasvihuoneesta oleskelupaikan ja laitan sinne ruukkuihin kasveja, jotka otan mukaan mökille.

Naapurista löytyi tarpeeton rottinkisohva. Olen ostanut venäläisen tarjottimen kirpputorilta yhdeksällä eurolla ja pöydänjalka (oikeasti se on kori) kympillä Ikeasta. Matto on Askosta ja maksoi 15 euroa.


Tarjottimessa on herkullisia värejä.  Minun tekisi mieli uusia sohvaan päällinen ja ottaa ideaa tarjottimen väreistä, mutta minua  jälleen kerran arveluttaa ompelutaitoni.


Työkaverilta saamani pärekori löysi paikkansa.  Ruukkuihin aion laittaa jotain syötävää, ehkä munakoisoa, chiliä tai paprikaa.


 Varastostani löytyi tarpeeton rottinkituoli. Sekin tarvitsee nyt uuden päällisen. Siis rohkeasti nyt ompelukone esiin Ansu!


Metallilavalta pelastettu mikä lie laatikko kaipaa nyt kukkia. Mitä kukkia olette laittaneet kasvihuoneeseen?  Kestääkö siellä kuumuudessa mikään kukka? Minulla on kyllä ovi auki koko kesän, mutta silti, lämpöä riittää.


Tämä on oikeasti televisio. Maalasin sen ja laitoin hyllyn sekä verhot. Mielestäni jotain tuunausta vielä tarvitaan, mutta mitä. Hyllyt kaipaavat ainakin kauniita tavaroita. Television alla on kiikkerä taso, siihen pitää saada jotain muuta.


Vanha puutarhapariskuntani pääsi taas pihalle. Kasvihuone vaatii vielä tuunausta, mutta mikäs sen ihanampaa kuin touhuta kasvien kanssa ja tuunailla tavaroita.


Puuhastelin kasvihuoneessa viime lauantaina. Kun olin saanut homman valmiiksi, lähdin mieheni kanssa naapuriin. Naapuri loimutti lohta ja minä tein kyytipojaksi uunijuureksia ja pataleipää.

Mieleeni jäi pyörimään kasvihuoneen sisustaminen. Miten saan sisustuksesta kivan kokonaisuuden ja niitä kasveja kaipaan jo kovasti.

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Metsäretkellä


Lumi oli sulanut metsästä lähes kokonaan pääsiäisenä ja pääsin mieheni kanssa kauan odotetulle metsäretkelle. Teimme pienen nuotion lämmittämään evästaukoa. Retki alkoikin melkein heti eväiden syömisellä, ettei tarvitse painavaa reppua kanniskella vai olikohan se vaan tekosyy...


Muistan, kuinka lapseni kiipesivät tämän ison kiven päälle ja ihastelivat edessä näkyviä hulppeita maisemia. Kahdessakymmenessä vuodessa puut ovat kasvaneet ja näkymät peittyneet, mutta kauniita muistoja ei peitä mikään.


Juttelin mieheni kanssa tutkimuksista, joissa oli todettu, että luonnossa oleminen vaikuttaa ihmisen terveyteen. Verenpaine laskee, mieliala kohenee ja elimistön puolustuskykykin paranee. Mieheni sanoi, ettei vaan menisi verenpaine aivan alipaineen puolelle. Metsässä oli niin rentouttavaa kävellä ja katsella maisemia.


 Metsä tarjoaa mitä erilaisempia taideteoksia, joiden edessä ei voi kuin hämmästellä kasvun ihmeitä.


Melkoinen taideteos tämäkin, jäinen vesilätäkkö. Lapsena hypättiin vesilätäköihin ja rikottiin jää, mutta näin kaunista jäätä en halunnut rikkoa. Sen saa kevään lämpö sulattaa rauhassa.


Lampi oli vielä pääsiäisenä jäässä. En kuitenkaan uskaltautunut jäälle kävelemään, koska se näytti rannasta katsottuna niin hauraalta.


Jos olisi kesä, olisin käynyt pitkäkseni tuohon jäkälämatolle, mutta viileä pääsiäissää laittoi tossua tossun eteen. Tosin kesällä hyttyset kiusaavat siihen malliin, että makoilu yhtään missään metsässä on melko mahdotonta. Metsän täydellisen rauhan ja hiljaisuuden rikkoi ajatus viulujaan virittävistä pikkuriiviöistä, ärsyttävää.


Metsälenkin jälkeen istahdin mökin sohvalle ja jatkoin isoäidin neliöiden virkkaamista jämälangoista. Aion tehdä paloista torkkupeiton. Toivottavasti tämä projekti ei jää keskeneräisten käsitöiden joukkoon. Se on varsin mahdollista.

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Vihdoinkin mökillä!


Pitkän talven jälkeen riemuni oli suunnaton, kun auto kurvasi pääsiäisenä mökin pihaan. Vihdoin pääsin rentoutumaan sielunmaisemaani. Laitoin pöytäliinan pöydälle ja kynttilän palamaan. Siitä se mökkikausi taas käynnistyi.


Minun pääsiäispöydässä ei ollut kovin monimutkaisia herkkuja.Minulla on mökillä niin monia mielenkiintoisia puuhia, että en oikein välitä ruoanlaitosta. Sähkötön mökki tuo myös omat haasteensa ruoanlaittoon. Kahvia on mukava keitellä puuhastelun lomassa, mutta ei tietenkään kuvan pannussa.


Keittiöpuuhat käyvät hitaammin kuin kotona, kun juoksevaa vettä ei ole, tiskikoneesta puhumattakaan. Minä ja punainen kattila olemme oiva työpari tiskaamisessa.


Radiomme Astrosound takaa lauantai-illan tahdit. Kasettisoitin ei ole toiminut vuosiin, mutta eipä meillä ole enää kasettejakaan. Radio sen sijaa käy ja kukkuu moitteettomasti.


Pääsiäinen oli sen verran viileä, että puita saimme poltella takassa, saunassa ja hellassa ahkerasti. Puupinoon tulikin melkoinen lovi. Meidän piti kaataa muutama puu odottamaan polttopuiden tekoa, mutta keskityimme lepäämiseen.


Sytykkeitä on iso saavillinen. Olemme keränneet tuohia hakkuualueilta. Poltamme myös kaikki roskat, jotka voi polttaa. Jäteastiaan menee vain se jäte, mitä mökkikunnassa ei voi lajitella.


Pääsiäisen viileä sää haittasi ulkoilua, mutta teimme kuitenkin joka päivä metsässä jonkinlaisen lenkin. Viime pääsiäisen aikoihin siivosimme kaikki lintupöntöt. Meillä on parikymmentä lintupönttöä, joten siinä oli melkoinen puuha. Olen miettinyt, että onkohan pönttöjen siivoaminen aivan välttämätöntä. Nyt emme siihen puuhaan ryhtyneet, joten täytyy tarkkailla, mitä pikkulinnut tuumaavat.

Onpa ihana, kun olen saanut taas uusia lukijoita. Tervetuloa mukaan Kirsti ja kaksi Kristiinaa!

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Hyvää pääsiäistä!


Istuin kasvihuoneessa fiilistelemässä kevättä ja luin Annelin Pihakuiskaajan puutarha-blogista voittamaani kirjaa, Rimmruu puutarhaponi. Kasvihuone on vielä siivoamatta, mutta laitoin pöydälle pari rairuohopurkkia.


Istutin rairuohon maitopurkkeihin. Idea maitopurkeista on  Janin ja Aleksin Kaikki paketissa-blogista. He olivat tehneet tosi upeat rairuohopurkit. Päällystin purkit nätillä paperilla ja kylkiin liimasin pupun kuvat. Purkin yläreunaan laitoin liimattavaa pitsinauhaa. Pupun kuvat ovat myös ideoitu Janilta ja Aleksilta. He olivat tehneet kivan pupu-etiketin viinipulloon.

Kuvaan pääsi myös naapurien minulle lahjoittama Kupittaan saven kukkopilli.


Kirjan välissä oli ihana vanhanaikainen kortti, joka jää minulle muistoksi ja kirjanmerkiksi. Kirja sopii minunkaltaiselle ihmiselle, jolla mielikuvitus laukkaa joskus ihan omia menojaan. Kirja on satukirja, mutta siitä saa hyviä vinkkejä puutarhanhoitoon.

Minun piti ottaa kuvia tästä koivusta, joka on ollut minulle hyvin tärkeä. Se on naapurin pihassa ja näkyy suoraan meidän makuuhuoneen ikkunasta. Olen katsellut sitä vuosikymmeniä, varsinkin niinä öinä, kun unta ei ole tullut syystä tai toisesta. Kiitos kaikille linnuille (useimmiten variksille ja harakoille), jotka ovat kuunnelleet öisiä ajatuksiani.

Koivun on aika lähteä. Se on niin vanha ja kallistunut uhkaavasti, että naapurin on pakko kaataa se.


Nyt vietetään ystävät pääsiäistä. Ei sammaloiduta, vaan mennään kevättä kohti iloisin ajatuksin. Vietetään pääsiäistä jokaiselle meistä tärkeällä tavalla. Muistetaan rentoutua ja levätä, katsellaan ympärille ja nautitaan luonnon läheisyydestä.


Kurkistellaan eteenpäin uteliaina ja levollisina. Rimmruu kertoo joutenolon taidosta näin: "Jos osaamme avata aistimme, luonnon harmonia ja kauneus ovat läsnä meille kaikille joka päivä jossain muodossa. Se voi olla keväinen tuokio pellonreunassa kuovin kiihtyvää soidinhuutoa kuunnellen, torilla kesän ensimmäisten mansikoiden aromeista iloiten tai talvipakkasilla kimmeltäviä jääpuikkoja ihaillen.

Hyvää pääsiäistä kaikille!

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Helsingin kevätmessut 2017


Helsingin Kevätmessuilla ihastuin tähän maitolaituriin. Sitä olisi mukava sisustaa ja laittaa pihapiiriin sopivaksi.


 En nähnyt pusupaikassa ketään pusuttelemassa, mutta kiva idea kuitenkin.


Messuilla oli paljon kukkia ja minun olisi niin tehnyt mieli hypätä kukkien sekaan, mutta en sentään kehdannut. Villit mieliteot ovat alkavan kevään syytä. Olen kuin juuri ulospäästetty lehmä keväällä.


 Tämä oli varmaan Vihreiden edustaja kalastelemassa viimeisiä ääniä kunnallisvaaleissa.


Tässä olisi jotain idean poikasta, joka lähtee mietintämyssyyn. Sohva on kaunis, mutta liian arvokas kasvien alustaksi. Nyt tarvitsen joutavan sängyn. Siitä voisi tehdä jotain hassua.


TTS Työtehoseuran osastolla oli hieno koivu. Messuosaston lämpö on varmaan tehnyt tepposet koivulle ja saanut sen kukkimaan merkillisesti.

Messuilla oli mielenkiintoinen luomu-ja lähiruokaosasto. Sieltä ostin juustoa ja muuta suolaista herkkua. Olisin kaivannut enemmän  pieniä sisustus- ja puutarhatarvikkeita, joita olisi raaskinut ostaa. Mukaani olisi helposti tarttunut palju ja grillikota, mutta niitä ei nyt niin vain osteta.

Messuilla on  joskus ollut enemmänkin katsottavaa, mutta kyllä minä pääsin siellä mukavaan keväiseen tunnelmaan.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Pieni ostosmatka Riihimäelle


Harmaan ja sateisen kevätpäivän voi viettää mukavasti kaupoilla ja kirpputoreilla.  Meiltä on sopiva matka Riihimäelle ja päätimme mieheni kanssa lähteä tutustumaan Riihimäen kirpputoreihin. En ole koskaan käynyt Havin myymälässä, joten siellä oli ihan pakko piipahtaa ennen kirpputoreja.


Myymälässä on Havin lisäksi mm. Finlaysonin tuotteita. Vihreä väri houkutteli kuvaamaan tätä pöytää.


Ei vihreää, mutta kaunis asettelu on tässäkin pöydässä.


Kävimme Riihimäellä kolmella kirpputorilla (Iso kirpputori, Femmatori ja Kimarakirppis). Jokainen näistä oli käymisen arvoinen. Aitoa kirppistunnelmaa, hyvää tavaraa, vaikka hinnat olivat kyllä kohdillaan.

Pehtooripannu maksoi Femmatorilla 55 euroa. Minä olen aikoinaan maksanut omasta punaisesta pannustani 15 markkaa.


Kahvilaan pitää aina päästä. Minua ei näy isojen ketjujen kahviloissa, vaikka ei niissä mitään vikaa ole. Etsin paikkakunnilta aina jonkun mielenkiintoisen kahvilan. Tällä kertaa päädyimme Cafe Laureliin Riihimäen keskustassa. Suomi 100-leivos oli kahvin kanssa oikea herkkuhetki.


Kotona  tein kantarellikeittoa. Ostin keiton kyytipojaksi itsetehtyjä lihapiirakoita yhdeltä rouvalta, joka myi niitä Ison kirpputorin ovella.


Ostosreissulta mukaan tarttui kynttilöitä, lautasliinoja, purkki ja reunapitsejä. Minulla on lautasliinoja vaikka kuinka paljon, mutta halvalla kun saa, niin pakkohan se oli ostaa.


Purkki maksoi euron ja joku mies kirpputorilla huomautti minulle, että purkki ei ole vanha. Niin, voihan sitä ostaa uudempiakin purkkeja. Laitan purkkiin askartelutarvikkeita.

Kasa reunapitsiä maksoi kolme euroa. Se oli niin halpa, että jälleen kerran, pakkohan se oli ostaa, kun halvalla sai. Reunapitsi on menossa yhden jouluisen korin tuunaukseen. Teen korista kesäversion. Siinä on vaan sellainen mutka matkassa, että minun pitäisi ottaa ompelukone esiin. Minun ompelutaidoillani se onkin vähän haasteellisempi juttu.

Tänään tapaan vanhan lapsuudenystäväni ja huomenna menen Helsingin kevätmessuille. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Tervetuloa mukaan uusi lukijani Kaaru!

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Uutisankka


Nyt olen bongannut toisen omituisen kevätmuuttajan pihallamme. Se on ilmiselvästi Uutisankka, kaikki tuntomerkit täsmäävät.


Uutisankka on muninut kolme munaa ja saapunut hautomaan niitä. Toivottavasti yhteiselo Saksinokkanaakan ja pöllön kanssa sujuu ilman mutkia.


Ulko-oveen tein tällaisen kranssin. Kranssissa on pieniä tupsuja, virkattuja pupuja, lautasliinasta leikattuja kukkia ja Kärkkäiseltä pussillinen muovisia munia.

Lyhtyyn laitoin vielä keltaisen kynttilän. Se on ehkä enemmän koriste. Luulen, että nautin luonnonvalosta nyt niin paljon, etten kaipaile enää kynttilänvaloa.

Nyt saa satulinnut ja höpöhöpöjutut jäädä vähäksi aikaa. Lauantaina kerron ihan jostain muusta asiasta.

Tervetuloa mukaan uudet lukijat Tuulikki ja Hannele!