Kasvihuoneessa tapahtuu...

...mutta vain pupun kasvihuoneessa. Se on ollut reippaana ja aloittanut hyvissä ajoin kasvihuonepuuhat. Minä en ole ollut yhtä reipas. Vapaa-aikani on mennyt vielä käsitöiden parissa.

Pupu on polkaissut pyörällä kasvihuoneelle ja kyllä siellä jotain siemeniäkin näkyy. Olen vähän kateellinen pupulle. Olen täällä blogissakin jo harmitellut, kun en voi tänä keväänä laittaa kasvihuoneeseen mitään kasvamaan. Puutarha-apulaiseni eli poikani lähtee armeijaan. En uskalla jättää kesälomalla kasvihuonetta oman onnensa nojaan, vaikka minulla onkin käytössä aivan toimiva kastelujärjestelmä.

Korillinen linnunpoikia ihmettelee pupun touhuja ja varmaan minunkin, kun en muuta tee kuin virkkaan. Minun pitää vielä tottua ajatukseen, etten puuhastele tänä vuonna kasvihuoneessa.

Joka kevät ilmassa on ollut kuin suuren urheilujuhlan tuntua, kun tomaatintaimenet nostavat päätään mullasta keittiön ikkunalla. Olen hoivannut niitä kuin äiti lapsiaan. Totuttelin niitä ulkoilmaan ja vein kasvihuoneeseen päivähoitoon ja yöksi kotiin kunnes ne olivat riittävän vahvoja siirtymään kokonaan kasvihuoneeseen. Ja nyt jään ilman tätä riemua.

No jäänkö tätä nyt sen enempää suremaan? En, koska ainahan kasvihuoneen voi sisustaa nätiksi. Siellä on mukava kahvitella ja voin laittaa sinne vaikka alkukeväästä salaattia kasvamaan pahimpaan kasvikaipuuseen. Mökillä saan istuttaa papuja, kesäkurpitsaa, yrttejä sun muuta. Saan möyhiä mullassa, nuuhkia kesäilmaa ja touhuta kasvien kanssa.

Olen minä vähän touhunnut jo kukkien kanssa. Tein Pinterestin ohjeella (hakusana tassel flower) voikukkia. Tässä kohtaa joku ajattelee, että pitääkö voikukkia ihan tehdä, eikö niitä kohta ole ihan riesaksi asti. Minä olen vähän sellainen antaa kaikkien kukkien kukkia-tyyppi, joten minusta voikukatkin ovat nättejä.

Iloista viikonloppua, muistakaa rentoutua ystävät!