lauantai 18. marraskuuta 2017

Siivous jatkuu


Jatkoin uuden elämänvaiheen eli kahden aikuisen kodin siivousta omista kaapeistani. Löysin kasan lapsuusmuistoja ja KonMaritus sai odottaa. Tämän hurmaavan pariskunnan suut osuvat yhteen, kun sisällä olevat magneetit kohtaavat.


Ensimmäinen koululaukkuni on tallessa. Silloin ei ollut reppuja juuri kenelläkään, joillain pojilla sellaisia armeijan vihreitä. Muutama Koululainen-lehti on säästynyt 1970-luvulta, vaikka luulin, että ne olivat heitetty pois.



Hienon neidin hieno laukku. Laukun materiaali oli sen ajan viimeistä huutoa. Luokkakaverilla oli samasta materiaalista housut. Se on ainoa kerta, kun olen ollut kateellinen jonkun keinonahkahousuista. Kaverilta saadut helmet kaulaan ja menoksi. Pikku rasiasta ehkä lisää koruja tilaisuuden luonne huomioiden.


Onko ihmisen ihan pakko säästää kaikki? Saiko näitä kortteja purukumipakkauksista vai mistä? Kuka muistaa tv-sarjan kuuden miljoonan dollarin mies? Ei kukaan? Entäs nuo pelit oikealla? Yhtä kysymysmerkkiä koko rojukasa.


Kiiltokuvia kolmessa vihossa muistoineen ja läjä irtokiiltokuvia. Ihania muistoja ja kirjoituksia tärkeiltä ihmisiltä. Hieman liikuttuneessa mielentilassa pakkasin siististi kaikki tavarat samaan paikkaan. Samalla omatunto kolkuttaa, kun yhtään tavaraa ei joutanut pois.

Lupaan yrittää huomenna paremmin, kun vuorossa ovat mieheni kaapit. Siellä on varmaan enemmän poisheitettävää, mutta varmaan vaan minun mielestäni.

54 kommenttia:

  1. Pääsit muistojen matkalle! Ihania tavaroita löysit. Ja muuten...muistan Kuuden miljoonan dollarin miehen hyvin!
    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onneksi muistit kyseisen ohjelman, etten ole yksin muistojeni kanssa. Ihanaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista
  2. Onpa sulla ihanat aarteet siellä.Minä keräsin lapsena myös kiiltokuvia,mutta ne eivät ole säilyneet muuttojen jälkeen tallessa.Tuo punainen laukkuhan sopisi vaikka kenen pikkuisen leikkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punainen laukku voi olla vielä tarpeellinen, jos tulee joku pikkuneiti kylään.

      Poista
  3. Ihanaa, että sinulla on tallessa tuollaisia! Kiiltokuvavihkokin tuo ihan mieleen omani. Se onneksi, tai itseasiassa kaksikin, minullakin on tallessa. Mutta ollapa se ensimmäinen koululaukku ja penaalikin... Monet muutotkin verottavat aina säilytettävästä jotakin:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutoissa katoaa tai tulee laitettua pois tavaroita, mutta onhan se niin, ettei kaikkea voi säästää. Muistot säilyvät mielessä.

      Poista
  4. Sinul on oikein aarteita! Eihän niitä raaski hävittää. Pitäis löytää joku keräilijä, joka oikeesti osais antaa niille arvoa, niin sitte. Runovihkoa ei tietenkään... :) Mul oli tollanen punavalkonen peli erivärisenä. Keinonahkahousuja ei oo ollu. ;)
    Ite oon tyytyväinen, kun saan tavaroita selviessäni pois ees pari asiaa. En ikinä pystyis kaikkea siivoamaan pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu minulla, ikinä en voisi heittää kaikkia muistoja pois. Aina niille joku paikka löytyy.

      Poista
  5. Ei niitä ihan kaikkia henno heittää menemään :). Noita kortteja on meillä vieläkin ja lapsenlapset leikkivät niillä, legot ovat 70-luvulta muutamalla uudella paketilla päivitettynä, saunassa kunniapaikalla on koulussa kaiverrettu tumma mörkö....

    Pienempään asuntoon muuttaessa pakkasimme kyllä vihkot ja piirustukset ja veimme ne omistajille jatkotoimia varten...

    Hienoa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen tyrkyttänyt lasten leluja heidän koteihinsa, mutta heikolla menestyksellä.

      Poista
  6. IHanaa kun osa omista lapsuusmuistoista on tallella. Itsekin vasta siivoilin kaappejani ja sieltä eteen tuli kiiltokuvavihkoni, en todellakaan raskinut sitä heittää pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiltokuvavihot ovat hyvin tärkeitä. Ihmiset ovat valinneet sivun ja miettineet, mitä minulle kirjoittaisivat.

      Poista
  7. Iik! Ihana nostalgista! Minä muistan vielä Kuuden miljoonan dollarin miehen! Sitä sarjaa tuli ahkerasti seurattua samoin kuin Näkymätöntä miestä. Lapsuuskodissani oli ihan samanlaiset "aivojumppakehikot" eli nuo siirreltävät numero- ja kuvalaatat. Kiiltokuva- ja muitokirja löytyy minultakin vintistä, jonne on myös pakattu muitakin muistoja, joita ei henno heittää pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, näkymätön mies. Sellainenkin ohjelma tuli joskus, voi sentään, oli siinäkin ohjelman aihe 😀

      Poista
  8. Siis voi mitä aarteita <3 Tuo nukkepari on jotenkin ihan mielettömän hellyyttävä <3
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  9. Punainen laukku näyttää kovin tutulta. Minulla oli samanlainen valkoisena. Muutkin esineesi nostavat muistoja pintaan. Minulla on vanhoja tavaroita tallessa äärimmäisen vähän. Olen muuttanut niin monta kertaa, että aina on tullut karsittua kovalla kädellä. Tavaralla ei ole sielua, mutta ehkä silti voisi jotain muistoja säilyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun pitäisi noudattaa enemmän tuota neuvoa, että tavaralla ei ole sielua.

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Kiitos! Muistojen parissa oli mukava viettää pieni hetki.

      Poista
  11. kuuden miljoonan dollarin miehen muistan juuri ja juuri, ja tuo peli, isosisaruksillani oli niitä paljon, samoin noita kortteja.....
    Ihania muistoja sinulle tallessa...tarvitseeko niitä edes heittää pois????

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavaroiden säästämisessä ainoa hankaluus on niiden tarvitsema tila.

      Poista
  12. Ihania muistoja. Yhteen väliin muutettiin aika usein, silloin tavaratkin karsiutuivat melko tarkkaan. Lapsuudesta minullakin tallella kiiltokuvavihko ja jotain muuta pientä. Miljoonana dollarin miehen muistan minäkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutoissa menee aina tavaraa pois ja ihan hyvä niin.

      Poista
  13. Ihania muistoja. Mukavaa viikonloppua:)

    VastaaPoista
  14. Voi älä ihmeessä heitäkkään pois:) Ihania muistoja, tuollaisia aarteita ei ole kellään!! Mukavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päde! Kaikki on edelleen tallessa. Mukavaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista
  15. No, ei noita voi heittää. Vallankin nuo kiiltokuvavihkot ovat ihania. Minullakin on tallessa kolme. Samoin löytyy vanhoja päiväkirjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnustan, että päiväkirjat heitin pois. Oli ne sen verran karmeaa luettavaa 😀.

      Poista
  16. Voi ei... ihania muistoja. Tuollaiset on vaan niin pakko säilyttää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näin on, vaikka kaapeissa seinät pullistuu 😀

      Poista
  17. Sinulla mahtaa olla melkoiset varastotilat! Miehen kaapeissa paljon pois heitettävää... hmmm... Kaikkea ei tarvitse kertoa! Minä joskus heitän sellaisia miehen tavaroita pois, joita ei taatusti tarvitse kertomatta hänelle. Koska mitäänhän ei saisi heittää pois. Koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin! Kysyn mitä tahansa, että voisiko heittää pois, niin vastaus on varma ei 😀

      Poista
  18. Oi sinulla on aarteita!! 💕💕 Sydän ihan kääntyy ympäri kiiltokuvavihkojen kohdalla ja tuo punainen laukku siis miten ihana! Mukavaa alkavaa viikkoa🌹

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laukun saaminen oli jotain niin tosi ihmeellistä. Silloin ei tavaraa ollut niin paljon. Sitä osasi arvostaa enemmän kuin nykyään.

      Poista
  19. Ihanat aarteet. Minä olen aina ollut heikkona kiiltokuviin. Hyvää sunnuntai iltaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiltokuvat ovat ihania. Muistan, kuinka niitä vaihdeltiin kaverien kanssa.

      Poista
  20. Ihania aarteita. Älä ihmeessä heitä pois.
    Hauska tuo ensimmäisen kuvan parikki.
    Mukavaa uuden viikon aloitusta Ansu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En enää tässä vaiheessa heitä pois, kun olen niin kauan niitä säilönyt. Mukavaa alkavaa viikkoa myös sinulle!

      Poista
  21. Muistan hyvin ensimmäisen koululaukkuni, mutta sitä ei ole säästetty.
    Muistovärssyvihko kyllä on tallessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä miten minun laukkuni säästyi, vaikka kotona ei tarpeettomia tavaroita säilytetty.

      Poista
  22. Voi kun onkin ihania aarteita ja muistoja ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ronja! Kiiltokuvavihot ovat erityisesti aarteitani.

      Poista
  23. Noin ihania aarteita, joihin kuuluu paljon muistoja lapsuudesta ei kuulukaan heittää pois. On iso ero roinalla ja aarteilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsuutta on kiva muistella, heti tulee kesä mieleen.

      Poista
  24. Voi mitä muistoja! Mulla on onneksi muutama kiiltokuvavihkon runonpätkä mielessä. Ikävä kyllä moni muu on ollut päättämässä mikä minun muistoistani menee roskiin.

    Mun eka koululaukku oli nahkapaloista tehty olkalaukku. Eriupea! Vaan taidan vielä tänäkin päivänä kärsiä toispuoleisesta ryhdistä koululaukkujeni takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä tulikin mieleen, että kouluterveydenhoitaja tarkasti oppilaiden ryhdit ja monella olkalaukku oli vaikuttanut ryhtiin, niin myös minulla.

      Poista
  25. Voi kuinka ihania muistoja vuosien varrelta löysit kaapeista. Se on kyllä totta, että muiden kaappien siivous ja konmaritus on helpompaa kuin omien tavaroiden kohdalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omat tavarat ovat olevinaan niitä tärkeimpiä 😀

      Poista
  26. Ihania aarteita ja muistoja!❤ Hyvää alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista