keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Serkun syntymäpäivillä osa 1


Serkullani on tapana pitää syntymäpäiväjuhlat pienelle porukalle. Minä ja mieheni kuulumme tuohon onnellisten joukkoon. Koskaan ei voi aavistaa, mitä juhlissa tarjotaan. Yksi asia on kuitenkin varma, mikään pöydän antimista ei lopu kesken.


Serkkuni leipomukset ovat kaikki mallia experiment tai vähän kaikkea. Näihin ei kannata ohjeita kysellä. Jollain vain on taito hyppysissä laittaa ainekset sopivaan muotoon. Kakussa oli ihana kerman, rahkan ja vadelman yhdistelmä.


Onkohan tässä nyt varmasti riittävästi kuudelle henkilölle? Pöydässä oli näiden lisäksi vain 14 muuta sorttia. "Lähti vähän käsistä", sanoi serkkuni. No, se ei meitä vieraita harmittanut ollenkaan.


Voiko tällaisia herkkuja olla olemassakaan? Kyllä voi ja minä onnellinen istuin niiden vieressä.


Jaa, mitäs tässä nyt olikaan. Lohipasteijoita ja jotain muuta ihanaa suolaista. Serkulta ei tietysti kannata kysyä. Vastaus on kuitenkin, että vähän kaikkea. Voi sentään, yksi kuva unohtui! Pöydässä oli myös karjalanpiirakoita munavoilla, täytettyjä ruisnappeja ja suolaista piirakkaa. Maistoin kyllä kaikkia niitäkin, no ruisnappeja meni useampikin.


Kunnon syntymäpäiväjuhlilla pitää tietysti olla kahta lajia tuulihattuja ja kahvipöytäkeskustelun lomassa makeita tankoja naposteltavaksi. Totta puhuakseni en kyennyt enää maistamaan tuulihattuja, mutta mieheni varmisti, että nekin olivat suussasulavia.


Olisiko ohjeet olleet sittenkin tästä keittokirjasta? Serkkuni koti on täynnä ihania vanhoja tavaroita, joita esittelen teille lauantain postauksessa.


Haloo, täällä vaan puhutaan kuudesta henkilöstä, mutta tärkeimmät meinasi unohtua. Odessa-neiti tekee kaikki temput, että hänellekin tipahtaisi jotain herkkua. Odessa pitää niin paljon rapsuttelusta, että vieras väsyy ennen kuin Odessa, mutta herkuista puhuminen saa hänet heti liikekannalle.


Vanha herra Petu oli tullut kylään ja vointi on ihan parhaimmillaan kohti kesän seikkailuja. Viime kesänä vieras koira puri Petua niin pahasti, että henkikulta oli vaarassa. Syksy meni toipuessa, mutta nyt on taas innostusta ilmassa.

Jatkan siis lauantaina tämän ihanan kodin esittelyä. Tervetuloa Anne ja Birgitta mukaan blogiini!

12 kommenttia:

  1. No huh, mikä herkkupöytä! Serkkusi on oikea jauhopeukalo!

    VastaaPoista
  2. On kyllä ihanat tarjoilut! Kyllä on kelvannut niitä syödä.
    Mukavaa keskiviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki tarjoilut olivat suussa sulavia, vieläkin muistan maut.

      Poista
  3. Voi, mitkä upeat tarjoilut! Onnellisten joukkoon tosiaan kuulutte, kun olette kutsuttujen joukossa:) Ja näyttääpä tosiaan olevan niitä mielenkiintoisia vanhoja tavaroita. Ne minua viehättää aina.

    VastaaPoista
  4. Nam mitkä herkut <3 Kyllä tuollaisten äärellä on mukava syntymäpäiviä juhlia :)Kivaa torstai iltaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä oli mukavat synttärit muutenkin. Kivaa torstai-iltaa myös sinulle!

      Poista
  5. Kyllä oli monenmoista ja sen sataa sorttia tarjolla.
    Kaikki olivat herkullisen näköisiä.
    Oi jospa oisin saanut olla mukana...........ei muuta sanoa :)

    VastaaPoista
  6. Kyllä sinne olisi enemmänkin porukkaa mahtunut, herkkuja olisi riittänyt vaikka pataljoonalle.

    VastaaPoista